Jeesus Kristus on Jumalani!
Julkaistu 21.10.2002
Paha vai hyvä vihollinen?
Hyvä on pahan vihollinen, koska hyvyys vihaa pahuutta. Paha on hyvän vihollinen, koska pahuus vihaa hyvyyttä. Jumala on pahan ihmisen hyvä vihollinen ja ihminen on hyvän Jumalan paha vihollinen. Jumala osoitti rakkautensa pahaa vihollistaan kohtaan siinä, että Hän antoi ainokaisen Poikansa kärsiä pahan ihmisen ansaitseman rangaistuksen. Pahuus, joka ei murru ja nöyrry tämän suuren rakkauden edessä, murskaantuu äkisti.
Kuka on vihollisesi?
Sinua vihaava on sinun vihollisesi. Onko hänen vihansa oikeutettu? Jos sinä olet tehnyt hänelle vääryyttä, on hänellä syykin vihata sinua. Toisaalta joku voi vihata sinua, vaikka et ole hänelle mitään pahaa tehnyt. Tavallisesti sana "vihollinen" tuo mielikuvan jostakin pahasta, mutta tosiasiassa vihollisesi voikin olla hyvä ja sinä olet paha.
Jos sinua vihataan pahuutesi tähden, voit tavoitella sovintoa vihamiehesi kanssa tunnustamalla tehneesi väärin, katumalla tekoasi ja pyytämällä häneltä anteeksi. Jos sinua vihataan aiheettomasti, on sinulla oikeus vihastua sen tähden. Näin sinusta voi tulla jonkun vihollinen.
Sinua vihaava on sinun vihollisesi. Onko hänen vihansa oikeutettu? Jos sinä olet tehnyt hänelle vääryyttä, on hänellä syykin vihata sinua. Toisaalta joku voi vihata sinua, vaikka et ole hänelle mitään pahaa tehnyt. Tavallisesti sana "vihollinen" tuo mielikuvan jostakin pahasta, mutta tosiasiassa vihollisesi voikin olla hyvä ja sinä olet paha.
Jos sinua vihataan pahuutesi tähden, voit tavoitella sovintoa vihamiehesi kanssa tunnustamalla tehneesi väärin, katumalla tekoasi ja pyytämällä häneltä anteeksi. Jos sinua vihataan aiheettomasti, on sinulla oikeus vihastua sen tähden. Näin sinusta voi tulla jonkun vihollinen.
Kenen vihollinen sinä olet?
Sinä olet hänen vihollisensa, jota sinä vihaat. Onko sinun vihasi oikeutettu? Jos hän on tehnyt sinulle vääryyttä, on sinulla syykin vihata häntä. Toisaalta, jos vihaat häntä ilman oikeaa syytä, sinun on parasta oikaista asenteesi häneen. Harvoin kukaan ajattelee itseään kenenkään vihollisena, koska me emme pidä itseämme pahana emmekä tule ajatelleeksi, että vihollinen voi olla hyväkin.
Jos vihasi kohde on syyllinen, voit etsiä sovitusta vihallesi voidaksesi antaa hänelle anteeksi ja leppyä. Jos hän ei ole syyllinen, sinä vihaat häntä aiheettomasti ja hänellä on syy tulla sinun viholliseksesi.
Sinä olet hänen vihollisensa, jota sinä vihaat. Onko sinun vihasi oikeutettu? Jos hän on tehnyt sinulle vääryyttä, on sinulla syykin vihata häntä. Toisaalta, jos vihaat häntä ilman oikeaa syytä, sinun on parasta oikaista asenteesi häneen. Harvoin kukaan ajattelee itseään kenenkään vihollisena, koska me emme pidä itseämme pahana emmekä tule ajatelleeksi, että vihollinen voi olla hyväkin.
Jos vihasi kohde on syyllinen, voit etsiä sovitusta vihallesi voidaksesi antaa hänelle anteeksi ja leppyä. Jos hän ei ole syyllinen, sinä vihaat häntä aiheettomasti ja hänellä on syy tulla sinun viholliseksesi.
Syyllinen ansaitsee vihollisensa
Syyllinen voi joko katua tekoaan tai tulla valehtelijaksi. Jos kadut vääryyttäsi, etsit sovintoa vihollisesi kanssa. Jos et tunnusta syyllisyyttäsi, niin etsit puolusteluja teollesi, mikä panee sinut turvautumaan valheisiin. Torjuessasi valheilla syyllisyyden pois mielestäsi uskot lopulta valheesi totuutena ja pidät sen voimasta itseäsi syyttömänä. Syyttömyyden tuntosi saa sinut vastaamaan vihaan vihalla. Näin ihmisistä tulee hyvän vihamiehiä.
Jos olet tehnyt väärin, et voi vaatia, että sinua kohdellaan ilman vihaa. Jos syyllinen vaatii ystävällistä nuhtelua, hän osoittaa sillä sydämensä kovuuden ja katumattomuuden. Syyllisen viha nuhtelijaansa kohtaan on väärin, koska väärintekijä on ansainnut vihan. Aiheellinen viha on oikein. Pahan vihaaminen on hyvä asia. Hyvää vihollista kannattaa kuunnella.
Rakkaus ja viha eivät ole vastakohtia. Synti on rakkauden vastakohta. Rakkaus vihaa rakkaudettomuutta eli syntiä. Hän, joka kieltää vihaamasta pahaa, ansaitsee itse tulla sen tähden vihatuksi.
Syyllinen voi joko katua tekoaan tai tulla valehtelijaksi. Jos kadut vääryyttäsi, etsit sovintoa vihollisesi kanssa. Jos et tunnusta syyllisyyttäsi, niin etsit puolusteluja teollesi, mikä panee sinut turvautumaan valheisiin. Torjuessasi valheilla syyllisyyden pois mielestäsi uskot lopulta valheesi totuutena ja pidät sen voimasta itseäsi syyttömänä. Syyttömyyden tuntosi saa sinut vastaamaan vihaan vihalla. Näin ihmisistä tulee hyvän vihamiehiä.
Jos olet tehnyt väärin, et voi vaatia, että sinua kohdellaan ilman vihaa. Jos syyllinen vaatii ystävällistä nuhtelua, hän osoittaa sillä sydämensä kovuuden ja katumattomuuden. Syyllisen viha nuhtelijaansa kohtaan on väärin, koska väärintekijä on ansainnut vihan. Aiheellinen viha on oikein. Pahan vihaaminen on hyvä asia. Hyvää vihollista kannattaa kuunnella.
Rakkaus ja viha eivät ole vastakohtia. Synti on rakkauden vastakohta. Rakkaus vihaa rakkaudettomuutta eli syntiä. Hän, joka kieltää vihaamasta pahaa, ansaitsee itse tulla sen tähden vihatuksi.
Syyttömästi vihattu
Jos et ole syyllinen, sinulla on syy vihastua siitä, että sinua vihattiin aiheetta. On luonnollista, ettei syytön pyytele anteeksi, vaan voi kohottaa katseensa vihollisensa edessä. Jumala on saanut syyttä osakseen ihmisten vihamielisyyden. Jeesus tekee vain hyvää, eikä koskaan pahaa. Silti monet vihaavat Häntä. Jeesus sanookin: "He ovat vihanneet minua syyttä!" Joh.15:25
Syyllinen, joka ei tunnusta syyllisyyttään, usein vihaa peitellysti sitä henkilöä, joka samassa asiassa tekee oikein kuin hän teki väärin. Jumalaa rakastavien ihmisten osana on kärsiä niiden ihmisten vihamielisyyttä, joita heidän hyvät tekonsa ärsyttävät. Jeesus sanookin omilleen: "Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen teitä." Joh.15:18
Kaikki pahan valta maailmassa voimistuu siitä, etteivät syylliset tunnusta syyllisyyttään. Kun syylliset eivät ota vastaan ansaitsemaansa vihaa, he panevat liikkeelle valheiden hyökyaallon, joka saa monet tuntemaan tulleensa syyttömästi vihatuiksi. Tämä synnyttää epäluuloa ja pelkoa, jotka edelleen synnyttävät sotia.
Jos et ole syyllinen, sinulla on syy vihastua siitä, että sinua vihattiin aiheetta. On luonnollista, ettei syytön pyytele anteeksi, vaan voi kohottaa katseensa vihollisensa edessä. Jumala on saanut syyttä osakseen ihmisten vihamielisyyden. Jeesus tekee vain hyvää, eikä koskaan pahaa. Silti monet vihaavat Häntä. Jeesus sanookin: "He ovat vihanneet minua syyttä!" Joh.15:25
Syyllinen, joka ei tunnusta syyllisyyttään, usein vihaa peitellysti sitä henkilöä, joka samassa asiassa tekee oikein kuin hän teki väärin. Jumalaa rakastavien ihmisten osana on kärsiä niiden ihmisten vihamielisyyttä, joita heidän hyvät tekonsa ärsyttävät. Jeesus sanookin omilleen: "Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen teitä." Joh.15:18
Kaikki pahan valta maailmassa voimistuu siitä, etteivät syylliset tunnusta syyllisyyttään. Kun syylliset eivät ota vastaan ansaitsemaansa vihaa, he panevat liikkeelle valheiden hyökyaallon, joka saa monet tuntemaan tulleensa syyttömästi vihatuiksi. Tämä synnyttää epäluuloa ja pelkoa, jotka edelleen synnyttävät sotia.
Kansa vihollisena
Vihainen ihminen on pelottava, Jumalasta puhumattakaan. Vihollisen pelko synnyttää asevarustelun. Pelko panee joskus jopa tekemään ennaltaehkäisevän iskun vihollista vastaan.
Yksilö voi saada markkinoitua oman vihollisensa muille, ja ihmisryhmä voi siirtää omat pelkonsa jopa koko kansalle. Näin voidaan saada kokonainen kansa uskomaan, että toinen kansa on meidän vihollisemme. Kiihotukseen kuuluu uhkakuvat ja pelot omien etujen menetyksestä. Puhutaan vapaudesta, joka on uhattuna. Rauhallisesta kansasta voidaan tehdä vihollisia lietsomalla siinä pelkoa ja vihaa toista kansaa vastaan.
Kuinka tyhjistä asioista sodat syttyvätkään! Useimmiten he vihasivat toisiaan ilman syytä, tai tappoivat toisiaan yrittäessään vakuuttaa syylliset syyttömiksi. Pikku pelosta voi tulla isona sota. Valhe kasvattaa pelon väkivallaksi, mutta totuus kasvattaa pelon viisaudeksi.
Jumala ei ole missään sanonut, että anna henkesi isänmaasi edestä. Hänen ei tarvitse pelätä vihollisiaan. Siksi pelko ei myöskään ohjaa Hänen ystäviensä toimia.
Isänmaansa väkivaltaiseen puolustamiseen lankeava kristitty on joutunut pelon valtaan, koska hänellä ei ole Jeesuksen verellä pestyä omaatuntoa. Hän on joutunut pois Jumalan armosta, koska hän on hylännyt Jumalan evankeliumin.
Todellinen vapaus on vapautta synnin vallasta. Kansan itsemääräämisoikeus antaa vain tietylle ihmisryhmälle vapauden toteuttaa valtaansa. On suuri vääryys, että heidän valtansa takaamiseksi ollaan valmiit uhraamaan ihmisverta sodan jumalattomalle alttarille.
Vihainen ihminen on pelottava, Jumalasta puhumattakaan. Vihollisen pelko synnyttää asevarustelun. Pelko panee joskus jopa tekemään ennaltaehkäisevän iskun vihollista vastaan.
Yksilö voi saada markkinoitua oman vihollisensa muille, ja ihmisryhmä voi siirtää omat pelkonsa jopa koko kansalle. Näin voidaan saada kokonainen kansa uskomaan, että toinen kansa on meidän vihollisemme. Kiihotukseen kuuluu uhkakuvat ja pelot omien etujen menetyksestä. Puhutaan vapaudesta, joka on uhattuna. Rauhallisesta kansasta voidaan tehdä vihollisia lietsomalla siinä pelkoa ja vihaa toista kansaa vastaan.
Kuinka tyhjistä asioista sodat syttyvätkään! Useimmiten he vihasivat toisiaan ilman syytä, tai tappoivat toisiaan yrittäessään vakuuttaa syylliset syyttömiksi. Pikku pelosta voi tulla isona sota. Valhe kasvattaa pelon väkivallaksi, mutta totuus kasvattaa pelon viisaudeksi.
Jumala ei ole missään sanonut, että anna henkesi isänmaasi edestä. Hänen ei tarvitse pelätä vihollisiaan. Siksi pelko ei myöskään ohjaa Hänen ystäviensä toimia.
Isänmaansa väkivaltaiseen puolustamiseen lankeava kristitty on joutunut pelon valtaan, koska hänellä ei ole Jeesuksen verellä pestyä omaatuntoa. Hän on joutunut pois Jumalan armosta, koska hän on hylännyt Jumalan evankeliumin.
Todellinen vapaus on vapautta synnin vallasta. Kansan itsemääräämisoikeus antaa vain tietylle ihmisryhmälle vapauden toteuttaa valtaansa. On suuri vääryys, että heidän valtansa takaamiseksi ollaan valmiit uhraamaan ihmisverta sodan jumalattomalle alttarille.
Jeesus voitti vihollisensa
Paholainen ymmärsi Jeesuksen olevan ennustettu Messias, joka tulee hallitsemaan koko maailmaa. Hän vihasi Jeesusta ja pelkäsi menettävänsä asemansa tämän maailman ruhtinaana. Olihan maailma syntiinlankeemuksen jälkeen annettu hänen valtaansa.
Paholainen tietää voivansa hallita ihmisiä vain, jos nämä ovat Jumalan vihan alla. Siksi hän yhä tekee kaikkensa villitäkseen ihmiset tekemään syntiä Jumalaa vastaan. Puolustaakseen valtakuntaansa hän ryhtyi taisteluun Jeesusta vastaan.
Paholainen vaikutti Herodeksessa sen, että tämä yritti surmata Jeesuksen jo vauvana. Monta kertaa hän kiusasi Jeesusta poikkeamaan Jumalan antamasta tehtävästä johdattaakseen Jeesuksen syntiin ja Jumalan vihan alle ja siten oman vaikutusvaltansa piiriin.
Kiusaus on vihamiehen ansa. Hän vaikutti Pietarissa sen, että tämä yritti saada Jeesusta luopumaan uhritiestään. Hän vaikutti Juudas Iskariotissa kavaltamisen, jotta Jeesus kiinniottotilanteessa hylkäisi Jumalan tahdon ja kutsuisi enkelilegioonat avukseen. Jeesus kesti koetukset eikä ollut provosoitavissa väkivaltaan. Sinäkin voitat kiusauksesi, jos seuraat Jeesusta oman Getsemanesi rukoustaistelussa.
Viimeisenä provokaationaan saatana yritti saada Jeesusta astumaan alas ristiltä. Hän vaikutti pilkkahuudot ristintapahtuman katsojissa: "Jos olet Jumalan Poika, astu alas ristiltä." Matt.27:40 Kiitos Jumalalle, Jeesus ei antanut pahan itseään voittaa! Ennen kuolemaansa Jeesus huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Silloin paholainen luuli onnistuneensa tuhoamaan Jeesuksen suhteen Isäänsä. Hän iloitsi suuresti siitä, että Jumala on hyljännyt Jeesuksen.
Iloissaan paholainen polvistui Jeesuksen eteen ristin juurelle pilkatakseen Hänen kuninkuuttaan. Juuri silloin Jeesus huusikin: "Se on täytetty" ja "Sinun käsiisi Isä, minä annan henkeni". Silloin "maa järisi ja kalliot halkeilivat" Golgatalla, joka sana tarkoittaa pääkallon paikkaa.
Tämä tapahtuma murskasi ei ainoastaan Golgatan kallion, vaan myöskin paholaisen pään, koska Jeesus on se vaimon siemen, josta on sanottu paholaiselle: "Se on polkeva rikki sinun pääsi. Ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." 1 Moos.3.15 Pääkallon paikalla Jeesus polkaisi rikki paholaisen pään. Pilkallinen polvistuminen kuolevan Jeesuksen edessä oli käärmeen pistos Jeesuksen kantapäähän.
Kapinallisuus Jumalaa vastaan on käärmeen myrkyn vaikutus meissä. Tuo myrkky ei kuitenkaan kyennyt myrkyttämään Jeesuksen suhdetta Jumalaan. Paholaisen myrkky menetti täysin tehonsa, kun Jeesus aiheettomasti Jumalan vihan kokeneena säilytti rakkautensa Jumalaan.
Paholainen ymmärsi Jeesuksen olevan ennustettu Messias, joka tulee hallitsemaan koko maailmaa. Hän vihasi Jeesusta ja pelkäsi menettävänsä asemansa tämän maailman ruhtinaana. Olihan maailma syntiinlankeemuksen jälkeen annettu hänen valtaansa.
Paholainen tietää voivansa hallita ihmisiä vain, jos nämä ovat Jumalan vihan alla. Siksi hän yhä tekee kaikkensa villitäkseen ihmiset tekemään syntiä Jumalaa vastaan. Puolustaakseen valtakuntaansa hän ryhtyi taisteluun Jeesusta vastaan.
Paholainen vaikutti Herodeksessa sen, että tämä yritti surmata Jeesuksen jo vauvana. Monta kertaa hän kiusasi Jeesusta poikkeamaan Jumalan antamasta tehtävästä johdattaakseen Jeesuksen syntiin ja Jumalan vihan alle ja siten oman vaikutusvaltansa piiriin.
Kiusaus on vihamiehen ansa. Hän vaikutti Pietarissa sen, että tämä yritti saada Jeesusta luopumaan uhritiestään. Hän vaikutti Juudas Iskariotissa kavaltamisen, jotta Jeesus kiinniottotilanteessa hylkäisi Jumalan tahdon ja kutsuisi enkelilegioonat avukseen. Jeesus kesti koetukset eikä ollut provosoitavissa väkivaltaan. Sinäkin voitat kiusauksesi, jos seuraat Jeesusta oman Getsemanesi rukoustaistelussa.
Viimeisenä provokaationaan saatana yritti saada Jeesusta astumaan alas ristiltä. Hän vaikutti pilkkahuudot ristintapahtuman katsojissa: "Jos olet Jumalan Poika, astu alas ristiltä." Matt.27:40 Kiitos Jumalalle, Jeesus ei antanut pahan itseään voittaa! Ennen kuolemaansa Jeesus huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Silloin paholainen luuli onnistuneensa tuhoamaan Jeesuksen suhteen Isäänsä. Hän iloitsi suuresti siitä, että Jumala on hyljännyt Jeesuksen.
Iloissaan paholainen polvistui Jeesuksen eteen ristin juurelle pilkatakseen Hänen kuninkuuttaan. Juuri silloin Jeesus huusikin: "Se on täytetty" ja "Sinun käsiisi Isä, minä annan henkeni". Silloin "maa järisi ja kalliot halkeilivat" Golgatalla, joka sana tarkoittaa pääkallon paikkaa.
Tämä tapahtuma murskasi ei ainoastaan Golgatan kallion, vaan myöskin paholaisen pään, koska Jeesus on se vaimon siemen, josta on sanottu paholaiselle: "Se on polkeva rikki sinun pääsi. Ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." 1 Moos.3.15 Pääkallon paikalla Jeesus polkaisi rikki paholaisen pään. Pilkallinen polvistuminen kuolevan Jeesuksen edessä oli käärmeen pistos Jeesuksen kantapäähän.
Kapinallisuus Jumalaa vastaan on käärmeen myrkyn vaikutus meissä. Tuo myrkky ei kuitenkaan kyennyt myrkyttämään Jeesuksen suhdetta Jumalaan. Paholaisen myrkky menetti täysin tehonsa, kun Jeesus aiheettomasti Jumalan vihan kokeneena säilytti rakkautensa Jumalaan.
Murskattu pää
Käsite pää tarkoittaa vallankeskusta eikä ainoastaan ruumiin päätä. "Mies on vaimon pää, niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää." Ef.5:23 Nykyaikana naisasialiike pyrkii poistamaan aviomiehen vaimon päänä. Siten he tulevat murskanneeksi oman päänsä. Heille käy juuri niin kuin kävi paholaiselle. He eivät ymmärrä taistelevansa itseään vastaan, koska he ovat uskoneet valheen Jumalasta.
Juuri kun paholainen oli iloinnut voitostaan, hän saikin tajuta hävinneensä kaiken. Kun hän sitten näki, että Jeesus ei tullut katkeraksi Jumalalle, vaan kuoli uskossa Jumalaan, hän koki, että Jeesus tunkeutui hänen valtakeskuksensa ytimeen. "Jeesus kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia." Heb.2:14-15
Vaikka Jumalan viha meidän syntiemme tähden kohtasi Jeesusta, niin Hän ei menettänyt rakastavaa suhdettaan Isäänsä. Hän koki ristillä Jumalan vihan itseään kohtaan. Silti Hän sanoi: "Isä, Sinun käsiisi minä annan henkeni". Näin Hän kuolemansa kautta kukisti paholaisen.
Nyt Ihminen, Jeesus Kristus istuu Jumalan valtaistuimella ja "odottaa vain, kunnes Hänen vihollisensa pannaan Hänen jalkojensa astinlaudaksi." Heb.10:13 Lopulta kuolema poistetaan kokonaan, sillä "vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema." 1Kor.15:26
Mutta jo nyt toteutuu seuraava Jumalan lupaus niissä, jotka ovat kuuliaisia Jeesukselle: "Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle." Room.16:20
Käsite pää tarkoittaa vallankeskusta eikä ainoastaan ruumiin päätä. "Mies on vaimon pää, niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää." Ef.5:23 Nykyaikana naisasialiike pyrkii poistamaan aviomiehen vaimon päänä. Siten he tulevat murskanneeksi oman päänsä. Heille käy juuri niin kuin kävi paholaiselle. He eivät ymmärrä taistelevansa itseään vastaan, koska he ovat uskoneet valheen Jumalasta.
Juuri kun paholainen oli iloinnut voitostaan, hän saikin tajuta hävinneensä kaiken. Kun hän sitten näki, että Jeesus ei tullut katkeraksi Jumalalle, vaan kuoli uskossa Jumalaan, hän koki, että Jeesus tunkeutui hänen valtakeskuksensa ytimeen. "Jeesus kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia." Heb.2:14-15
Vaikka Jumalan viha meidän syntiemme tähden kohtasi Jeesusta, niin Hän ei menettänyt rakastavaa suhdettaan Isäänsä. Hän koki ristillä Jumalan vihan itseään kohtaan. Silti Hän sanoi: "Isä, Sinun käsiisi minä annan henkeni". Näin Hän kuolemansa kautta kukisti paholaisen.
Nyt Ihminen, Jeesus Kristus istuu Jumalan valtaistuimella ja "odottaa vain, kunnes Hänen vihollisensa pannaan Hänen jalkojensa astinlaudaksi." Heb.10:13 Lopulta kuolema poistetaan kokonaan, sillä "vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema." 1Kor.15:26
Mutta jo nyt toteutuu seuraava Jumalan lupaus niissä, jotka ovat kuuliaisia Jeesukselle: "Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle." Room.16:20
Raamatun viittauksissa käytetty käännös on Kirkkoraamattu 1933/1938