Julkaistu 21.10.2002
Paha vai hyvä vihollinen?
Hyvä on pahan vihollinen, koska hyvyys vihaa pahuutta. Paha on hyvän vihollinen, koska pahuus vihaa hyvyyttä. Jumala on pahan ihmisen hyvä vihollinen ja ihminen on hyvän Jumalan paha vihollinen. Jumala osoitti rakkautensa pahaa vihollistaan kohtaan siinä, että Hän antoi ainokaisen Poikansa kärsiä pahan ihmisen ansaitseman rangaistuksen. Pahuus, joka ei murru ja nöyrry tämän suuren rakkauden edessä, murskaantuu äkisti.
Kuka on vihollisesi?Sinua vihaava on sinun
vihollisesi. Onko hänen vihansa oikeutettu? Jos sinä olet tehnyt hänelle vääryyttä, on hänellä syykin
vihata sinua. Toisaalta joku voi vihata sinua, vaikka et ole hänelle mitään pahaa tehnyt. Tavallisesti sana "vihollinen" tuo mielikuvan jostakin pahasta, mutta tosiasiassa vihollisesi voikin olla hyvä ja sinä olet paha.
Jos sinua
vihataan pahuutesi tähden, voit tavoitella sovintoa vihamiehesi kanssa tunnustamalla tehneesi väärin,
katumalla tekoasi ja pyytämällä häneltä anteeksi. Jos sinua vihataan aiheettomasti, on sinulla oikeus vihastua sen tähden. Näin sinusta voi tulla jonkun
vihollinen.
Kenen vihollinen sinä olet?Sinä olet hänen vihollisensa, jota sinä vihaat. Onko sinun vihasi oikeutettu? Jos hän on tehnyt sinulle vääryyttä, on sinulla syykin
vihata häntä. Toisaalta, jos vihaat häntä ilman oikeaa syytä, sinun on parasta oikaista asenteesi häneen. Harvoin kukaan ajattelee itseään kenenkään vihollisena, koska me emme pidä itseämme pahana emmekä tule ajatelleeksi, että
vihollinen voi olla hyväkin.
Jos vihasi kohde on syyllinen, voit etsiä
sovitusta vihallesi voidaksesi antaa hänelle anteeksi ja leppyä. Jos hän ei ole syyllinen, sinä vihaat häntä aiheettomasti ja hänellä on syy tulla sinun
viholliseksesi.
Syyllinen ansaitsee vihollisensaSyyllinen voi joko
katua tekoaan tai tulla valehtelijaksi. Jos kadut vääryyttäsi, etsit sovintoa
vihollisesi kanssa. Jos et tunnusta syyllisyyttäsi, niin etsit puolusteluja teollesi, mikä panee sinut turvautumaan valheisiin. Torjuessasi valheilla
syyllisyyden pois mielestäsi
uskot lopulta valheesi
totuutena ja pidät sen voimasta itseäsi syyttömänä. Syyttömyyden tuntosi saa sinut vastaamaan
vihaan vihalla. Näin ihmisistä tulee hyvän vihamiehiä.
Jos olet tehnyt väärin, et voi vaatia, että sinua kohdellaan ilman vihaa. Jos syyllinen vaatii ystävällistä nuhtelua, hän osoittaa sillä sydämensä kovuuden ja katumattomuuden. Syyllisen
viha nuhtelijaansa kohtaan on väärin, koska väärintekijä on ansainnut vihan. Aiheellinen viha on oikein. Pahan vihaaminen on hyvä asia. Hyvää
vihollista kannattaa kuunnella.
Rakkaus ja viha eivät ole vastakohtia.
Synti on rakkauden vastakohta. Rakkaus vihaa
rakkaudettomuutta eli syntiä. Hän, joka kieltää
vihaamasta pahaa, ansaitsee itse tulla sen tähden vihatuksi.
Syyttömästi vihattuJos et ole syyllinen, sinulla on syy vihastua siitä, että sinua vihattiin aiheetta. On luonnollista, ettei syytön pyytele anteeksi, vaan voi kohottaa katseensa
vihollisensa edessä. Jumala on saanut syyttä osakseen ihmisten vihamielisyyden. Jeesus tekee vain hyvää, eikä koskaan pahaa. Silti monet
vihaavat Häntä. Jeesus sanookin:
"He ovat syyttä vihanneet minua." Joh.15:25 Syyllinen, joka ei tunnusta
syyllisyyttään, usein
vihaa peitellysti sitä henkilöä, joka samassa asiassa tekee oikein kuin hän teki väärin. Jumalaa
rakastavien ihmisten osana on
kärsiä niiden ihmisten vihamielisyyttä, joita heidän hyvät tekonsa ärsyttävät. Jeesus sanookin omilleen:
"Jos maailma vihaa teitä, tietäkää, että se on vihannut minua ennen teitä." Joh.15:18 Kaikki pahan valta maailmassa voimistuu siitä, etteivät syylliset tunnusta
syyllisyyttään. Kun syylliset eivät ota vastaan ansaitsemaansa
vihaa, he panevat liikkeelle valheiden hyökyaallon, joka saa monet tuntemaan tulleensa syyttömästi vihatuiksi. Tämä synnyttää epäluuloa ja
pelkoa, jotka edelleen synnyttävät sotia.
Kansa vihollisenaVihainen ihminen on pelottava, Jumalasta puhumattakaan.
Vihollisen pelko synnyttää asevarustelun. Pelko panee joskus jopa tekemään ennaltaehkäisevän iskun vihollista vastaan.
Yksilö voi saada markkinoitua oman vihollisensa muille, ja ihmisryhmä voi siirtää omat pelkonsa jopa koko kansalle. Näin voidaan saada kokonainen kansa
uskomaan, että toinen kansa on meidän
vihollisemme. Kiihotukseen kuuluu uhkakuvat ja pelot omien etujen menetyksestä. Puhutaan vapaudesta, joka on uhattuna. Rauhallisesta kansasta voidaan tehdä vihollisia lietsomalla siinä
pelkoa ja
vihaa toista kansaa vastaan.
Kuinka tyhjistä asioista
sodat syttyvätkään! Useimmiten he
vihasivat toisiaan ilman syytä, tai
tappoivat toisiaan yrittäessään vakuuttaa syylliset syyttömiksi.
Pikku pelosta voi tulla isona sota. Valhe kasvattaa pelon
väkivallaksi, mutta
totuus kasvattaa pelon
viisaudeksi.
Jumala ei ole missään sanonut, että anna henkesi
isänmaasi puolesta. Hänen ei tarvitse
pelätä vihollisiaan. Siksi pelko ei myöskään ohjaa Hänen ystäviensä toimia.
Isänmaansa väkivaltaiseen puolustamiseen lankeava kristitty on joutunut pelon valtaan, koska hänellä ei ole Jeesuksen
verellä pestyä
omaatuntoa. Hän on joutunut pois Jumalan
armosta, koska hän on hylännyt Jumalan
evankeliumin.
Todellinen vapaus on vapautta
synnin vallasta. Kansan itsemääräämisoikeus antaa vain tietylle ihmisryhmälle vapauden toteuttaa valtaansa. On suuri vääryys, että heidän valtansa takaamiseksi ollaan valmiit
uhraamaan ihmisverta
sodan jumalattomalle
alttarille.
Jeesus voitti vihollisensaPaholainen ymmärsi Jeesuksen olevan ennustettu
Messias, joka tulee hallitsemaan koko maailmaa. Hän
vihasi Jeesusta ja
pelkäsi menettävänsä asemansa tämän maailman ruhtinaana. Olihan maailma
syntiinlankeemuksen jälkeen annettu hänen valtaansa.
Paholainen tietää voivansa hallita ihmisiä vain, jos nämä ovat Jumalan
vihan alla. Siksi hän yhä tekee kaikkensa villitäkseen ihmiset tekemään
syntiä Jumalaa vastaan.
Puolustaakseen valtakuntaansa hän ryhtyi taisteluun Jeesusta vastaan.
Paholainen vaikutti Herodeksessa sen, että tämä yritti surmata Jeesuksen jo vauvana. Monta kertaa hän kiusasi Jeesusta poikkeamaan Jumalan antamasta tehtävästä johdattaakseen Jeesuksen
syntiin ja Jumalan
vihan alle ja siten oman vaikutusvaltansa piiriin.
Kiusaus on vihamiehen ansa. Hän vaikutti Pietarissa sen, että tämä yritti saada Jeesusta
luopumaan uhritiestään. Hän vaikutti Juudas Iskariotissa kavaltamisen, jotta Jeesus kiinniottotilanteessa hylkäisi Jumalan tahdon ja kutsuisi enkelilegioonat avukseen. Jeesus kesti koetukset eikä ollut provosoitavissa
väkivaltaan. Sinäkin voitat kiusauksesi, jos seuraat Jeesusta oman Getsemanesi rukoustaistelussa.
Viimeisenä provokaationaan
Saatana yritti saada Jeesusta astumaan alas
ristiltä. Hän vaikutti pilkkahuudot ristintapahtuman katsojissa:
"Pelasta itsesi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä." Matt.27:40 Kiitos Jumalalle, Jeesus ei antanut pahan itseään voittaa! Ennen kuolemaansa Jeesus huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Silloin
Paholainen luuli onnistuneensa tuhoamaan Jeesuksen suhteen Isäänsä. Hän iloitsi suuresti siitä, että Jumala on hylännyt Jeesuksen.
Iloissaan
Paholainen polvistui Jeesuksen eteen
ristin juurelle
pilkatakseen Hänen kuninkuuttaan. Juuri silloin Jeesus huusikin: "Se on täytetty" ja "Sinun käsiisi Isä, minä annan henkeni". Silloin "maa järisi ja
kalliot halkeilivat" Golgatalla, joka sana tarkoittaa pääkallon paikkaa.
Tämä tapahtuma murskasi, ei ainoastaan Golgatan
kallion vaan myös Paholaisen pään, koska Jeesus on se vaimon
siemen, josta on sanottu
Paholaiselle:
"Hän on murskaava sinun pääsi, ja sinä haavoitat häntä kantapäähän." 1Moos.3:15 Pääkallon paikalla Jeesus polkaisi rikki
Paholaisen pään. Pilkallinen polvistuminen kuolevan Jeesuksen edessä oli käärmeen pistos Jeesuksen kantapäähän.
Kapinallisuus Jumalaa vastaan on käärmeen myrkyn vaikutus meissä. Tuo myrkky ei kuitenkaan kyennyt myrkyttämään Jeesuksen suhdetta Jumalaan.
Paholaisen myrkky menetti täysin tehonsa, kun Jeesus aiheettomasti Jumalan
vihan kokeneena säilytti
rakkautensa Jumalaan.
Murskattu pääKäsite pää tarkoittaa vallankeskusta eikä ainoastaan ruumiin päätä.
"Mies on vaimon pää, niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää." Ef.5:23 Nykyaikana naisasialiike pyrkii poistamaan aviomiehen vaimon päänä. Siten he tulevat murskanneeksi oman päänsä. Heille käy juuri niin kuin kävi
Paholaiselle. He eivät ymmärrä taistelevansa itseään vastaan, koska he ovat
uskoneet valheen Jumalasta.
Juuri kun
Paholainen oli iloinnut voitostaan, hän saikin tajuta hävinneensä kaiken. Kun hän sitten näki, että Jeesus ei tullut
katkeraksi Jumalalle, vaan kuoli
uskossa Jumalaan, hän koki, että Jeesus tunkeutui hänen valtakeskuksensa ytimeen.
"Jeesus kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, nimittäin Paholaisen, ja vapauttaisi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko elämänsä ajan olleet orjuudessa." Hep.2:14-15 Vaikka Jumalan
viha meidän
syntiemme tähden kohtasi Jeesusta, niin Hän ei menettänyt
rakastavaa suhdettaan Isäänsä. Hän koki
ristillä Jumalan vihan itseään kohtaan. Silti Hän sanoi: "Isä, Sinun käsiisi minä annan henkeni". Näin Hän kuolemansa kautta kukisti
Paholaisen.
Nyt Ihminen, Jeesus Kristus istuu Jumalan valtaistuimella ja
"odottaa, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi." Hep.10:13 Lopulta kuolema poistetaan kokonaan, sillä
"vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema." 1Kor.15:26 Mutta jo nyt toteutuu seuraava Jumalan
lupaus niissä, jotka ovat kuuliaisia Jeesukselle:
"Rauhan Jumala on pian murskaava Saatanan teidän jalkojenne alle." Room.16:20 Käytetty raamatunkäännöstä: Raamattu Kansalle 2012