Jeesus Kristus on Jumalani!
Julkaistu 27.07.1998
Rakkautta Tuomarilta
Monille Jumalan evankeliumi on makea sanoma Jumalan rakkaudesta. Kuitenkin se on sanoma Kristuksen rististä, jossa on myös Jumalan tuomion karvautta. Jospa kestäisit vähän tuomion sanaa, niin saisit ikuisesti kokea rakkautta.
Sydämesi on tuomari
Jokaisen sisin tuntee tarvetta tuomita vääryys. Varsinkin toisten harjoittama vääryys saa meiltä kiihkeän tuomion. Jumala on laittanut meidän sydämeemme oikeustajun siitä, mikä on oikein ja väärin. Eikä siinä kyllin, jokaisen sydän vaatii vääryydelle myös rangaistusta. Varsinkin toisten laittomuudet ovat tuomiolistallamme ensimmäisinä.
Jotkut kyllä antavat itsestään niin suvaitsevaisen kuvan, että he eivät tuomitse ketään. Ulkonaisesti säyseän kuoren alta paljastuu kuitenkin sama luonto, kuin muillakin. Koska emme oikeasti voi päästä pakoon sydämemme tuomioita, on meidän parempi etsiä itsellemme ja muille oikeaa tuomiota kuin yrittää torjua tuomitsevat asiat pois mielestämme.
Kuinka usein sydämemme istuukaan oikeutta jotain henkilöä vastaan! Jos haluamme olla oikein rakkaudellisia, yritämme keskeyttää istunnon ja vakuutamme itsellemme, että olemme antaneet anteeksi. Kuitenkin huomaamme, että sydämemme aloittaa istunnon uudestaan. Todisteet kaivetaan taas esille ja sopivaa rangaistusta etsitään syylliselle.
Meidän sydämemme tunteet ovat hyvin puolueellisia! Kun joku tekee meille vääryyttä, niin me vihastumme häneen ja vaadimme, että kokemamme vääryys korvataan meille. Jos me sitten itse teemme vääryyttä, emme vihastu itseemme, emmekä vaadi itseltämme hyvitystä vääryyttä kärsineelle. Minun tulisi kuitenkin yhtälailla suuttua omasta synnistäni kuin toisen!
Jokaisen sisin tuntee tarvetta tuomita vääryys. Varsinkin toisten harjoittama vääryys saa meiltä kiihkeän tuomion. Jumala on laittanut meidän sydämeemme oikeustajun siitä, mikä on oikein ja väärin. Eikä siinä kyllin, jokaisen sydän vaatii vääryydelle myös rangaistusta. Varsinkin toisten laittomuudet ovat tuomiolistallamme ensimmäisinä.
Jotkut kyllä antavat itsestään niin suvaitsevaisen kuvan, että he eivät tuomitse ketään. Ulkonaisesti säyseän kuoren alta paljastuu kuitenkin sama luonto, kuin muillakin. Koska emme oikeasti voi päästä pakoon sydämemme tuomioita, on meidän parempi etsiä itsellemme ja muille oikeaa tuomiota kuin yrittää torjua tuomitsevat asiat pois mielestämme.
Kuinka usein sydämemme istuukaan oikeutta jotain henkilöä vastaan! Jos haluamme olla oikein rakkaudellisia, yritämme keskeyttää istunnon ja vakuutamme itsellemme, että olemme antaneet anteeksi. Kuitenkin huomaamme, että sydämemme aloittaa istunnon uudestaan. Todisteet kaivetaan taas esille ja sopivaa rangaistusta etsitään syylliselle.
Meidän sydämemme tunteet ovat hyvin puolueellisia! Kun joku tekee meille vääryyttä, niin me vihastumme häneen ja vaadimme, että kokemamme vääryys korvataan meille. Jos me sitten itse teemme vääryyttä, emme vihastu itseemme, emmekä vaadi itseltämme hyvitystä vääryyttä kärsineelle. Minun tulisi kuitenkin yhtälailla suuttua omasta synnistäni kuin toisen!
Itsensä tuomitseminen
Monet yrittävät vaientaa omantuntonsa äänen tuomitsemalla muita ihmisiä juuri siitä samasta asiasta, josta he potevat huonoa omaatuntoa. Näin he muita tuomitessaan tulevat samalla tuominneeksi itsensä. Jonkin aikaa he voivat vaientaa omantuntonsa äänen muita tuomitsemalla, mutta joskus tulee hetki, ettei se enää auta.
Jonain päivänä heidän sydäntään viiltää tietoisuus siitä, että he itse ovat tehneet sitä samaa vääryyttä, josta he ovat muita kiroilleet. Silloin he ovat valinnan paikalla. Sinä päivänä heidän sisimpänsä vaatii heitä rankaisemaan itseään sillä samalla rangaistuksella, jonka he ovat langettaneet muille. Tässä ahdistuksessa he etsivät vapautusta oman suunsa tuomiosta.
Jospa nämä ihmiset silloin luopuisivat olemasta omana tuomarinaan ja antautuisivat Jumalan tuomittaviksi. Se rangaistus, jonka he olivat itselleen langettaneet, oli kerran Jeesuksen päällä Golgatalla, että he voisivat saada vapautuksen siitä.
Valitettavasti vain harvat kääntyvät ahdistuksessaan Jumalan puoleen. Useimmat päättävät silloin itse armahtaa itseään ja antaa itselleen anteeksi ja samalla niille, joita he ovat tuominneet. Tämä voi kuulostaa hyvältä, mutta se ei sitä ole. Monet pitävät tätä kokemustaan jopa rakkauden löytämisenä, vaikka he astuivat lavealle tielle, joka vie tuhoon.
Monet yrittävät vaientaa omantuntonsa äänen tuomitsemalla muita ihmisiä juuri siitä samasta asiasta, josta he potevat huonoa omaatuntoa. Näin he muita tuomitessaan tulevat samalla tuominneeksi itsensä. Jonkin aikaa he voivat vaientaa omantuntonsa äänen muita tuomitsemalla, mutta joskus tulee hetki, ettei se enää auta.
Jonain päivänä heidän sydäntään viiltää tietoisuus siitä, että he itse ovat tehneet sitä samaa vääryyttä, josta he ovat muita kiroilleet. Silloin he ovat valinnan paikalla. Sinä päivänä heidän sisimpänsä vaatii heitä rankaisemaan itseään sillä samalla rangaistuksella, jonka he ovat langettaneet muille. Tässä ahdistuksessa he etsivät vapautusta oman suunsa tuomiosta.
Jospa nämä ihmiset silloin luopuisivat olemasta omana tuomarinaan ja antautuisivat Jumalan tuomittaviksi. Se rangaistus, jonka he olivat itselleen langettaneet, oli kerran Jeesuksen päällä Golgatalla, että he voisivat saada vapautuksen siitä.
Valitettavasti vain harvat kääntyvät ahdistuksessaan Jumalan puoleen. Useimmat päättävät silloin itse armahtaa itseään ja antaa itselleen anteeksi ja samalla niille, joita he ovat tuominneet. Tämä voi kuulostaa hyvältä, mutta se ei sitä ole. Monet pitävät tätä kokemustaan jopa rakkauden löytämisenä, vaikka he astuivat lavealle tielle, joka vie tuhoon.
Itsensä armahtaminen
Monet ovat oppineet olemaan tuomitsematta itseään ja muita pahuudesta, jonka voittamisen he kokevat liian vaikeaksi. He ovat oppineet antamaan itselleen anteeksi ja kykenevät soveltamaan samaa anteeksiantamusta niihin, jotka ovat rikkoneet heitä vastaan.
Heidän voimansa antaa anteeksi muille tulee siitä, että he ovat ensin antaneet itselleen anteeksi. Mistä he ovat saaneet voiman antaa itselleen anteeksi? He ovat keksineet hyvät puolustelut teolleen. He ovat hyväksyneet pahan taipumuksensa luonnollisena ominaisuutena. He ovat humanisteja ja ymmärtävät ihmisten heikkouksia, omiaan ja muiden. He ovat niin vapautuneita kaikesta tuomiosta, että he hymyilevät omalle pahuudelleen. Nämä hymyilevät paholaiset julistavat sinulle "rakkauden" ja suvaitsevaisuuden sanomaansa kaikkialla maailmassa.
Monet sanovat saaneensa Jumalalta anteeksi, vaikka tosiasiassa he ovat vain antaneet itse itselleen anteeksi. Koska he ovat tehneet itsestään itselleen jumalan, niin he pitävät itselleen anteeksiantamista jumalallisena ominaisuutena. He ovat niin nopeita antamaan itse itselleen anteeksi, ettei Jumala saa edes tilaisuutta antaa heille anteeksi.
Itselleen anteeksiantanut on joutunut liukkaalle tielle. Vähitellen vääryys muuttuu hänen silmissään vaarattomaksi. Hän antaa itselleen anteeksi enemmän ja enemmän, kunnes hän lopulta voi tehdä mitä vain. Vain Jumalalta saatu anteeksiantamus voi puhdistaa sydämen rikkomuksista ja johdattaa hyvälle tielle. Jeesuksen veren antama puhdistus antaa rakkauden hyvään. Vähitellen vääryys muuttuu puhdistetun silmissä yhä pahemmaksi.
Älä tyydy omaan tai muiden ihmisten anteeksiantamukseen, vaan etsi anteeksiantamusta Jumalalta. Huonolla omallatunnolla oleva sydän ei kykene tuomitsemaan puolueettomasti. Torjuttu oikeuden vaatimus kätkeytyy salakavalasti ja jäytää sisimmässä siksi, koska oikeuden istunto on aina keskeytetty. Olisi parempi pitää istunto kerran loppuun asti pätevän tuomarin avustuksella, niin saataisiin asia pois päiväjärjestyksestä.
Monet ovat oppineet olemaan tuomitsematta itseään ja muita pahuudesta, jonka voittamisen he kokevat liian vaikeaksi. He ovat oppineet antamaan itselleen anteeksi ja kykenevät soveltamaan samaa anteeksiantamusta niihin, jotka ovat rikkoneet heitä vastaan.
Heidän voimansa antaa anteeksi muille tulee siitä, että he ovat ensin antaneet itselleen anteeksi. Mistä he ovat saaneet voiman antaa itselleen anteeksi? He ovat keksineet hyvät puolustelut teolleen. He ovat hyväksyneet pahan taipumuksensa luonnollisena ominaisuutena. He ovat humanisteja ja ymmärtävät ihmisten heikkouksia, omiaan ja muiden. He ovat niin vapautuneita kaikesta tuomiosta, että he hymyilevät omalle pahuudelleen. Nämä hymyilevät paholaiset julistavat sinulle "rakkauden" ja suvaitsevaisuuden sanomaansa kaikkialla maailmassa.
Monet sanovat saaneensa Jumalalta anteeksi, vaikka tosiasiassa he ovat vain antaneet itse itselleen anteeksi. Koska he ovat tehneet itsestään itselleen jumalan, niin he pitävät itselleen anteeksiantamista jumalallisena ominaisuutena. He ovat niin nopeita antamaan itse itselleen anteeksi, ettei Jumala saa edes tilaisuutta antaa heille anteeksi.
Itselleen anteeksiantanut on joutunut liukkaalle tielle. Vähitellen vääryys muuttuu hänen silmissään vaarattomaksi. Hän antaa itselleen anteeksi enemmän ja enemmän, kunnes hän lopulta voi tehdä mitä vain. Vain Jumalalta saatu anteeksiantamus voi puhdistaa sydämen rikkomuksista ja johdattaa hyvälle tielle. Jeesuksen veren antama puhdistus antaa rakkauden hyvään. Vähitellen vääryys muuttuu puhdistetun silmissä yhä pahemmaksi.
Älä tyydy omaan tai muiden ihmisten anteeksiantamukseen, vaan etsi anteeksiantamusta Jumalalta. Huonolla omallatunnolla oleva sydän ei kykene tuomitsemaan puolueettomasti. Torjuttu oikeuden vaatimus kätkeytyy salakavalasti ja jäytää sisimmässä siksi, koska oikeuden istunto on aina keskeytetty. Olisi parempi pitää istunto kerran loppuun asti pätevän tuomarin avustuksella, niin saataisiin asia pois päiväjärjestyksestä.
Ainoa pätevä tuomari
Sydämesi ei ole pätevä tuomari, eikä minunkaan. On vain yksi pätevä Tuomari. Suostutko siis oikeudenistuntoon itseäsi vastaan? Kun Jumala on tuomarina, niin se on turvallista. Paljon vaarallisempaa sinun on olla itse oma tuomarisi.
Jumala sanoo näin: "Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi." Jes.1:18 Jumala on kaikkien luotujensa tuomari.
Monet ajattelevat, että kuulijat pääsevät Jumalan armon ja anteeksisaamisen kokemiseen, kun paikalle tilataan taitava laulaja, joka esittää ihanan rakkauslaulun Jumalasta. He yrittävät laululla avata ihmisten sydämet ottamaan vastaan sanoman Jumalan rakkaudesta. Jumala kuitenkin neuvoo meitä kutsumaan paikalle tuomarin. "Tulkaa käykäämme oikeutta."
Oletko kuullut, että rakkaus on löytynyt oikeussalista? Oikeussalin ovet pamahtavat auki ja ulos hypähtää iloinen henkilö. "Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta sitä ei kostettu minulle; hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'." Job 33:27-28
"Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh.3:16
Kun Jumala tuomitsee sinut syylliseksi, niin sinä hukut Hänen vihansa tuleen. Jumala osoitti rakkautensa sinua kohtaan siinä, että Hän valmisti sinulle pääsyn pois oman vihansa alta.
Tämän evankeliumin kuuleminen ei ehkä kosketa sinua siksi, että olet jo antanut itsellesi anteeksi, etkä siksi osaa pelätä Jumalan tuomiota.
Ehkä tämä evankeliumi kosketti sinua vain puolittain. Kuulit vain sanan: Jumala rakastaa sinua. Puheet ansaitsemastasi Jumalan tuomiosta annoit mennä ohi. Torjuit ne pois mielestäsi yhtä sujuvasti kuin olet tottunut tekemään aiemmillekin tuomion ajatuksille.
Älä petä itseäsi puolitotuudella! Sinun on kohdattava Jumala Tuomarina voidaksesi kokea Hänet rakastavana Isänäsi.
Sydämesi ei ole pätevä tuomari, eikä minunkaan. On vain yksi pätevä Tuomari. Suostutko siis oikeudenistuntoon itseäsi vastaan? Kun Jumala on tuomarina, niin se on turvallista. Paljon vaarallisempaa sinun on olla itse oma tuomarisi.
Jumala sanoo näin: "Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi." Jes.1:18 Jumala on kaikkien luotujensa tuomari.
Monet ajattelevat, että kuulijat pääsevät Jumalan armon ja anteeksisaamisen kokemiseen, kun paikalle tilataan taitava laulaja, joka esittää ihanan rakkauslaulun Jumalasta. He yrittävät laululla avata ihmisten sydämet ottamaan vastaan sanoman Jumalan rakkaudesta. Jumala kuitenkin neuvoo meitä kutsumaan paikalle tuomarin. "Tulkaa käykäämme oikeutta."
Oletko kuullut, että rakkaus on löytynyt oikeussalista? Oikeussalin ovet pamahtavat auki ja ulos hypähtää iloinen henkilö. "Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta sitä ei kostettu minulle; hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'." Job 33:27-28
"Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh.3:16
Kun Jumala tuomitsee sinut syylliseksi, niin sinä hukut Hänen vihansa tuleen. Jumala osoitti rakkautensa sinua kohtaan siinä, että Hän valmisti sinulle pääsyn pois oman vihansa alta.
Tämän evankeliumin kuuleminen ei ehkä kosketa sinua siksi, että olet jo antanut itsellesi anteeksi, etkä siksi osaa pelätä Jumalan tuomiota.
Ehkä tämä evankeliumi kosketti sinua vain puolittain. Kuulit vain sanan: Jumala rakastaa sinua. Puheet ansaitsemastasi Jumalan tuomiosta annoit mennä ohi. Torjuit ne pois mielestäsi yhtä sujuvasti kuin olet tottunut tekemään aiemmillekin tuomion ajatuksille.
Älä petä itseäsi puolitotuudella! Sinun on kohdattava Jumala Tuomarina voidaksesi kokea Hänet rakastavana Isänäsi.
Koettu armo
Sydämesi on siis puolueellinen ja siksi kelvoton tuomari. Jumala sen sijaan on lahjomaton, "joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin tekojensa mukaan." 1Piet.1:17 Voidaksesi kokea puhdistuksen synneistäsi, sinun tulee tunnustaa syntisi Jumalalle. On tietenkin helppo tunnustaa tekonsa itselleen, mutta paljon vaikeampi on tehdä se Tuomarin edessä.
Jumalan meissä vaikuttama syyllisyys ei ole vain epämääräinen huonommuuden tunne, vaan se on syvä häpeän tunne, siitä mitä olemme ajatelleet, sanoneet tai tehneet. Selvien todisteiden tähden koemme ansaitsevamme Jumalan tuomion. Tunnelma on kuin suoraan oikeuden istunnosta, jossa syytetty on tullut täysin paljastetuksi.
Tässä oikeudenistunnossa syyttäjän tilalla on Todistaja. Jumalan Henki todistaa syyllisyyden oikeaksi. Hän näyttää meille todeksi Jumalan oikeamielisyyden, meidän väärämielisyytemme ja ansaitsemamme tuomion. Jeesuksen puhtaus saa meidät häpeämään syntejämme, mutta Hänen uhrinsa puhdistaa meidät yhtä puhtaiksi kuin Hän itse on.
Tuomion pelon alla hikoileva saa kuulla, että on yksi, joka kerran kärsi tuomion hänen puolestaan. Jeesus tulee ja sanoo tekojaan katuvalle: "Ole turvallisella mielellä. Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi."
Evankeliumin vaikuttama usko siis puhdistaa sydämen, jonne Jumala lahjoittaa Pyhän Henkensä todistamaan että Hän hyväksyy henkilön. "Jumala sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin,..., sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla." Apt.15:8-9 "Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut." 1Joh.3:24
Kun raamattu puhuu siitä, että me pelastumme "armosta uskon kautta", niin puhutaan koetusta armosta, eikä armonopista. "Jumala on tehnyt meidät eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut." Ef.2:5,8 Armosta pelastuminen on siis eläväksi tulemista, eikä vain siihen turvaamista, ettei minun tarvitse tehdä mitään pelastuakseni.
Jos et ole kokenut armoa, on kuulemisessasi jotain vikaa. "Usko tulee kuulemisesta mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." Room.10:17 Etkö kuullutkaan Kristuksen sanaa, vaan ihmisten? Paavalilla oli näky siitä, miten tuli julistaa evankeliumia niin, että kuulemisesta syntynyt usko voi viedä myös armon kokemiseen. "Minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan." 1Kor.2:4-5
Sydämesi on siis puolueellinen ja siksi kelvoton tuomari. Jumala sen sijaan on lahjomaton, "joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin tekojensa mukaan." 1Piet.1:17 Voidaksesi kokea puhdistuksen synneistäsi, sinun tulee tunnustaa syntisi Jumalalle. On tietenkin helppo tunnustaa tekonsa itselleen, mutta paljon vaikeampi on tehdä se Tuomarin edessä.
Jumalan meissä vaikuttama syyllisyys ei ole vain epämääräinen huonommuuden tunne, vaan se on syvä häpeän tunne, siitä mitä olemme ajatelleet, sanoneet tai tehneet. Selvien todisteiden tähden koemme ansaitsevamme Jumalan tuomion. Tunnelma on kuin suoraan oikeuden istunnosta, jossa syytetty on tullut täysin paljastetuksi.
Tässä oikeudenistunnossa syyttäjän tilalla on Todistaja. Jumalan Henki todistaa syyllisyyden oikeaksi. Hän näyttää meille todeksi Jumalan oikeamielisyyden, meidän väärämielisyytemme ja ansaitsemamme tuomion. Jeesuksen puhtaus saa meidät häpeämään syntejämme, mutta Hänen uhrinsa puhdistaa meidät yhtä puhtaiksi kuin Hän itse on.
Tuomion pelon alla hikoileva saa kuulla, että on yksi, joka kerran kärsi tuomion hänen puolestaan. Jeesus tulee ja sanoo tekojaan katuvalle: "Ole turvallisella mielellä. Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi."
Evankeliumin vaikuttama usko siis puhdistaa sydämen, jonne Jumala lahjoittaa Pyhän Henkensä todistamaan että Hän hyväksyy henkilön. "Jumala sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin,..., sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla." Apt.15:8-9 "Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut." 1Joh.3:24
Kun raamattu puhuu siitä, että me pelastumme "armosta uskon kautta", niin puhutaan koetusta armosta, eikä armonopista. "Jumala on tehnyt meidät eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut." Ef.2:5,8 Armosta pelastuminen on siis eläväksi tulemista, eikä vain siihen turvaamista, ettei minun tarvitse tehdä mitään pelastuakseni.
Jos et ole kokenut armoa, on kuulemisessasi jotain vikaa. "Usko tulee kuulemisesta mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." Room.10:17 Etkö kuullutkaan Kristuksen sanaa, vaan ihmisten? Paavalilla oli näky siitä, miten tuli julistaa evankeliumia niin, että kuulemisesta syntynyt usko voi viedä myös armon kokemiseen. "Minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan." 1Kor.2:4-5
Mitättömäksi tehty Kristuksen risti
Apostoli Paavali sanoo: "Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1Kor.1:17 Myöhemmin hän sanoo syyn siihen, miksi hän ei tahtonut viisauden avulla saada ihmisiä uskomaan. "Ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan." Jumalan voimaan perustuvan uskon saa Jeesuksen rististä. "Sillä sana rististä on Jumalan voima meille, jotka pelastumme." 1Kor.1:18
Kristuksen risti meni kohdallasi mitättömäksi, jos sinä et kuullut sanomaa Jumalan tuomiosta. Jos sinut ylipuhuttiin kauniilla sanoilla uskovaiseksi, niin sinun uskosi perustuu ihmisten viisauteen, eikä Jumalan voimaan. Risti on tuomion paikka. Kun Jeesus kuoli ristillä, niin se oli Jumalan vihan päivä. Tuomio vihaa tulvillaan kohtasi Jeesusta, meidän syntiemme tähden. "Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi." Jes.53:5
Näemme siis, että on välttämätöntä puhua ihmisille tuomion Jumalasta (=rististä), jotta kuuleminen antaisi elävän uskon, jonka kautta koetaan Jumalan armo. Koska meille on vastenmielistä puhua tuomion Jumalasta, me pyrimme korvaamaan sen ihmisviisaudella.
Koska risti on tuomion paikka, niin sana Jumalan tuomiosta on Jumalan voima meille, jotka uskomme. Tämä on tietenkin "hullutusta niille, jotka kadotukseen joutuvat". He eivät voi ymmärtää, miten on mahdollista saada ihmiset rakastamaan Jumalaa puhumalla Jumalan tuomiosta! Nämä itse mielestään viisaat hyrskyvät halveksuntaansa tällaiselle sanalle. Uskonnolliset ihmiset suorastaan paheksuvat moista karkeaa tyyliä.
Apostoli Paavali sanoo: "Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1Kor.1:17 Myöhemmin hän sanoo syyn siihen, miksi hän ei tahtonut viisauden avulla saada ihmisiä uskomaan. "Ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan." Jumalan voimaan perustuvan uskon saa Jeesuksen rististä. "Sillä sana rististä on Jumalan voima meille, jotka pelastumme." 1Kor.1:18
Kristuksen risti meni kohdallasi mitättömäksi, jos sinä et kuullut sanomaa Jumalan tuomiosta. Jos sinut ylipuhuttiin kauniilla sanoilla uskovaiseksi, niin sinun uskosi perustuu ihmisten viisauteen, eikä Jumalan voimaan. Risti on tuomion paikka. Kun Jeesus kuoli ristillä, niin se oli Jumalan vihan päivä. Tuomio vihaa tulvillaan kohtasi Jeesusta, meidän syntiemme tähden. "Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi." Jes.53:5
Näemme siis, että on välttämätöntä puhua ihmisille tuomion Jumalasta (=rististä), jotta kuuleminen antaisi elävän uskon, jonka kautta koetaan Jumalan armo. Koska meille on vastenmielistä puhua tuomion Jumalasta, me pyrimme korvaamaan sen ihmisviisaudella.
Koska risti on tuomion paikka, niin sana Jumalan tuomiosta on Jumalan voima meille, jotka uskomme. Tämä on tietenkin "hullutusta niille, jotka kadotukseen joutuvat". He eivät voi ymmärtää, miten on mahdollista saada ihmiset rakastamaan Jumalaa puhumalla Jumalan tuomiosta! Nämä itse mielestään viisaat hyrskyvät halveksuntaansa tällaiselle sanalle. Uskonnolliset ihmiset suorastaan paheksuvat moista karkeaa tyyliä.
Jumalan tuomio Jeesuksessa antaa rakkauden
Mitä siis tapahtui ristillä? Jumalan tuomio synnille on tämä: "Synnin palkka on kuolema." Tuomio synnin harjoittajalle on tämä: "Pitää kuolemalla kuoleman." Tuo Jumalan tuomio meidän syntiemme tähden kohdistui Jeesukseen ristillä. Silloin hän koki itse kuoleman sisällön, kun Isä hylkäsi hänet hetkeksi. Hän huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Kuolemalla kuoleminen on sitä, kun Jumala hylkää ja ajaa pois luotaan.
Voisiko olla mitään hirvittävämpää kokemusta, kuin kuulla Jumalan sanovan: "Sinä kirottu, mene pois minun luotani siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen." Matt.26:41 Jos joku paha ja häijy ihminen ajaa sinut pois luotaan, ei se hylkääminen tunnu pahalta. Päinvastoin tunnet helpotusta päästessäsi hänestä eroon. Mutta kun Jumala, joka on täynnä rakkautta, hyvyyttä ja puhtautta, hylkää minut, se on hirveätä.
Voi, miten tuo kokemus sattuikaan Jeesukseen ristillä! Ruumiissa koetut kuoleman kivut olivat pieniä tuskia tuon hylkäämisen rinnalla. Hän koki sen meidän tähtemme. Tunnustatko ansaitsevasi Jumalan hylkäämisen? Jos et tunnusta, niin sinä vastustat Jumalan evankeliumia.
Jumala ei ole vielä hyljännyt sinua, vaikka sinä olet hyljännyt Hänet. Uskollisesti Hän odottaa sinua milloin sinä menet itseesi ja otat vastuun synneistäsi. Vastaa sinä Jeesukselle Hän huutoonsa: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Sano Hänelle Jumalan puolesta: "Jeesus, Jumala hylkäsi sinut minun syntieni tähden!"
Mitä siis tapahtui ristillä? Jumalan tuomio synnille on tämä: "Synnin palkka on kuolema." Tuomio synnin harjoittajalle on tämä: "Pitää kuolemalla kuoleman." Tuo Jumalan tuomio meidän syntiemme tähden kohdistui Jeesukseen ristillä. Silloin hän koki itse kuoleman sisällön, kun Isä hylkäsi hänet hetkeksi. Hän huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Kuolemalla kuoleminen on sitä, kun Jumala hylkää ja ajaa pois luotaan.
Voisiko olla mitään hirvittävämpää kokemusta, kuin kuulla Jumalan sanovan: "Sinä kirottu, mene pois minun luotani siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen." Matt.26:41 Jos joku paha ja häijy ihminen ajaa sinut pois luotaan, ei se hylkääminen tunnu pahalta. Päinvastoin tunnet helpotusta päästessäsi hänestä eroon. Mutta kun Jumala, joka on täynnä rakkautta, hyvyyttä ja puhtautta, hylkää minut, se on hirveätä.
Voi, miten tuo kokemus sattuikaan Jeesukseen ristillä! Ruumiissa koetut kuoleman kivut olivat pieniä tuskia tuon hylkäämisen rinnalla. Hän koki sen meidän tähtemme. Tunnustatko ansaitsevasi Jumalan hylkäämisen? Jos et tunnusta, niin sinä vastustat Jumalan evankeliumia.
Jumala ei ole vielä hyljännyt sinua, vaikka sinä olet hyljännyt Hänet. Uskollisesti Hän odottaa sinua milloin sinä menet itseesi ja otat vastuun synneistäsi. Vastaa sinä Jeesukselle Hän huutoonsa: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Sano Hänelle Jumalan puolesta: "Jeesus, Jumala hylkäsi sinut minun syntieni tähden!"
Raamatun viittauksissa käytetty käännös on Kirkkoraamattu 1933/1938