Jeesus Kristus on Jumalani!
Julkaistu 08.08.1999
Pyhyys
Pyhyys on erottautumista tiettyyn tarkoitukseen tai omistautumista jollekin asemalle. Jumala on hyvä, eikä Hänessä ole mitään pahuutta. Hänen pyhyytensä on hyvyyttä. Kaikki paha on Hänelle epäpyhää.
Asialleen omistautuneet
Joku omistautuu työuralleen, toinen perheelleen tai harrastukselleen. Työlleen omistautunut panee perheensä ja harrastuksensa työnsä määräämään järjestykseen. Harrastukselleen omistautunut järjestää elämänsä muut asiat harrastuksensa vaatimaan muotoon. Moni yrittää järjestää elämänsä niin, että hän olisi omistautunut monelle asialle yhtä aikaa. Esimerkiksi yritetään omistautua perheelle yhtä paljon kuin työlle. Vaikka joku siinä onnistuisikin, niin silti vain yksi asia kerrallaan voi olla hänelle pyhin.
Asialleen omistautunut saa usein aikaan jotain laadukasta. Siksi työnantaja on mielissään työntekijästä, joka on pyhittänyt elämänsä työlleen. Urheiluseuran valmentaja on mielissään urheilijasta, jolle urheilu on pyhä asia. Jumalakin on iloinen uskovaisesta, joka on pyhittänyt itsensä Jumalaa varten.
Asialle omistautuminen tekee ihmisestä itsestään uhrin, jonka hän antaa asialleen. Pyhittäytyminen tai vihkiytyminen on aina itsensä uhraamista. Joku antaa itsensä "tieteen alttarille" toinen taas uhraa elämänsä isänmaansa hyväksi.
Kaikessa omistautumisessa on symbolisia menoja, joissa tuo uhri annetaan teoriassa. Tuo vihkimys tai vala sitten velvoittaa käytännössä toteuttamaan sen, mikä luvattiin.
Sotilasvalassa tai juhlallisessa vakuutuksessa ihminen lupaa uhrata itsensä isänmaansa itsenäisyydelle. Yliopiston suorittamassa promootiossa saatu oppiarvo velvoittaa elämään tieteelle. Pappisvala pyhittää papin elämään kirkon tunnustukselle.
Monet pitävät näitä valoja ja vihkimyksiä vain muodollisina menoina. Todellinen vihkiytyminen on tietysti aina sydämen asia, mutta valat ja vihkimykset vaikuttavat sitovasti henkimaailman tasolla niihinkin, jotka antoivat ne vain muodon vuoksi. Niissä voidaan tulla osalliseksi henkivalloista. "Mitä siis sanon? Ettäkö epäjumalanuhri on jotain, tai että epäjumala on jotain? Ei vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista." 1Kor.10:19-20
Toisen maailman sodan jälkeen monet saksalaiset totesivat, miten Hitlerille annettu sotilasvala oli ihmeellisesti sokaissut heidät. He olivat pyhitetyt Hitlerille ja näkivät siksi asiat vihkimyksensä mukaisesti. Samoin on nykyään Kosovossa. Monet serbit ovat antaneet itsensä isänmaalleen niin, että ovat tulleet osallisiksi pahoista hengistä, jotka innoittivat heidät äskettäin tapahtuneisiin hirmutekoihin. Ole siis varovainen aina, jos sinua pyydetään omistautumaan jollekin.
Joku omistautuu työuralleen, toinen perheelleen tai harrastukselleen. Työlleen omistautunut panee perheensä ja harrastuksensa työnsä määräämään järjestykseen. Harrastukselleen omistautunut järjestää elämänsä muut asiat harrastuksensa vaatimaan muotoon. Moni yrittää järjestää elämänsä niin, että hän olisi omistautunut monelle asialle yhtä aikaa. Esimerkiksi yritetään omistautua perheelle yhtä paljon kuin työlle. Vaikka joku siinä onnistuisikin, niin silti vain yksi asia kerrallaan voi olla hänelle pyhin.
Asialleen omistautunut saa usein aikaan jotain laadukasta. Siksi työnantaja on mielissään työntekijästä, joka on pyhittänyt elämänsä työlleen. Urheiluseuran valmentaja on mielissään urheilijasta, jolle urheilu on pyhä asia. Jumalakin on iloinen uskovaisesta, joka on pyhittänyt itsensä Jumalaa varten.
Asialle omistautuminen tekee ihmisestä itsestään uhrin, jonka hän antaa asialleen. Pyhittäytyminen tai vihkiytyminen on aina itsensä uhraamista. Joku antaa itsensä "tieteen alttarille" toinen taas uhraa elämänsä isänmaansa hyväksi.
Kaikessa omistautumisessa on symbolisia menoja, joissa tuo uhri annetaan teoriassa. Tuo vihkimys tai vala sitten velvoittaa käytännössä toteuttamaan sen, mikä luvattiin.
Sotilasvalassa tai juhlallisessa vakuutuksessa ihminen lupaa uhrata itsensä isänmaansa itsenäisyydelle. Yliopiston suorittamassa promootiossa saatu oppiarvo velvoittaa elämään tieteelle. Pappisvala pyhittää papin elämään kirkon tunnustukselle.
Monet pitävät näitä valoja ja vihkimyksiä vain muodollisina menoina. Todellinen vihkiytyminen on tietysti aina sydämen asia, mutta valat ja vihkimykset vaikuttavat sitovasti henkimaailman tasolla niihinkin, jotka antoivat ne vain muodon vuoksi. Niissä voidaan tulla osalliseksi henkivalloista. "Mitä siis sanon? Ettäkö epäjumalanuhri on jotain, tai että epäjumala on jotain? Ei vaan että, mitä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle; mutta minä en tahdo, että te tulette osallisiksi riivaajista." 1Kor.10:19-20
Toisen maailman sodan jälkeen monet saksalaiset totesivat, miten Hitlerille annettu sotilasvala oli ihmeellisesti sokaissut heidät. He olivat pyhitetyt Hitlerille ja näkivät siksi asiat vihkimyksensä mukaisesti. Samoin on nykyään Kosovossa. Monet serbit ovat antaneet itsensä isänmaalleen niin, että ovat tulleet osallisiksi pahoista hengistä, jotka innoittivat heidät äskettäin tapahtuneisiin hirmutekoihin. Ole siis varovainen aina, jos sinua pyydetään omistautumaan jollekin.
Yksi hyvä asia
Yhdelle hyvälle asialle omistautuminen voi panna elämän muutkin asiat oikeaan järjestykseen. Käytännössä ihmiset palvelevat monia epäjumalia ja ovat antaneet itsensä monille alttareille. Jotkut ovat omistautuneet vain yhdelle asialle, mutta onko se niin hyvä asia, että sen vaikutuksesta elämän muutkin asiat menevät oikeaan järjestykseen?
Jumala haluaa, että me omistauduttaisiin vain Hänelle. Jos näin teemme, niin Hän lupaa johdatuksen, mikä panee elämämme kaikki muut asiat kohdalleen. Näin Suomen itsenäisyys ei ole minulle pyhä asia, vaan Jumalan tahto. Se mitä voin tehdä Suomen hyväksi, riippuu siitä, mitä Jumala vaikuttaa elämässäni. En voi juhlallisesti luvata tai vannoa mitään, koska en ole itseni oma. En uhraa elämääni perheelle tai työlle, mutta sain vaimon Jumalan johdatuksessa ja työnikin on rukousvastaus Häneltä.
Jumala on antanut meille esimerkin oikeasta omistautumisesta Jeesuksessa Kristuksessa, joka antoi itsensä kokonaan Jumalan tahdolle: "Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan Hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt." Joh.6:38 Jumalan tahto Hänen suhteensa oli se, että Hän tuli sovittamaan meidän syntimme. Jumala antoi ainoan Poikansa syntiuhriksi meidän edestämme, että me voisimme pelastua. Me voimme omistautua Jumalalle vain tämän uhrin kautta.
Uskoontulo merkitsee itsensä pyhittämistä Jumalalle Jeesuksen Golgatan uhrin vuoksi. "Me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan." Heb.10:10
Jumala on ihmisen silmissä hyvä ja pyhä, jos tämä näkee Jumalan teon Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Toisaalta kukaan ei ole Jumalan silmissä pyhä, jos hän ei ole vastaanottanut Jeesusta omien syntiensä sovittajana.
Ensin minun on otettava vastaan se uhri, jonka Jumala antoi minun hyväkseni. Sitten voin antaa itseni uhriksi Hänelle. "Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi." Room.12:1
Huomaa, kuinka omistautunut Jumala on pelastustyölleen, minkä Hän teki sinunkin hyväksesi!
Yhdelle hyvälle asialle omistautuminen voi panna elämän muutkin asiat oikeaan järjestykseen. Käytännössä ihmiset palvelevat monia epäjumalia ja ovat antaneet itsensä monille alttareille. Jotkut ovat omistautuneet vain yhdelle asialle, mutta onko se niin hyvä asia, että sen vaikutuksesta elämän muutkin asiat menevät oikeaan järjestykseen?
Jumala haluaa, että me omistauduttaisiin vain Hänelle. Jos näin teemme, niin Hän lupaa johdatuksen, mikä panee elämämme kaikki muut asiat kohdalleen. Näin Suomen itsenäisyys ei ole minulle pyhä asia, vaan Jumalan tahto. Se mitä voin tehdä Suomen hyväksi, riippuu siitä, mitä Jumala vaikuttaa elämässäni. En voi juhlallisesti luvata tai vannoa mitään, koska en ole itseni oma. En uhraa elämääni perheelle tai työlle, mutta sain vaimon Jumalan johdatuksessa ja työnikin on rukousvastaus Häneltä.
Jumala on antanut meille esimerkin oikeasta omistautumisesta Jeesuksessa Kristuksessa, joka antoi itsensä kokonaan Jumalan tahdolle: "Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan Hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt." Joh.6:38 Jumalan tahto Hänen suhteensa oli se, että Hän tuli sovittamaan meidän syntimme. Jumala antoi ainoan Poikansa syntiuhriksi meidän edestämme, että me voisimme pelastua. Me voimme omistautua Jumalalle vain tämän uhrin kautta.
Uskoontulo merkitsee itsensä pyhittämistä Jumalalle Jeesuksen Golgatan uhrin vuoksi. "Me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan." Heb.10:10
Jumala on ihmisen silmissä hyvä ja pyhä, jos tämä näkee Jumalan teon Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Toisaalta kukaan ei ole Jumalan silmissä pyhä, jos hän ei ole vastaanottanut Jeesusta omien syntiensä sovittajana.
Ensin minun on otettava vastaan se uhri, jonka Jumala antoi minun hyväkseni. Sitten voin antaa itseni uhriksi Hänelle. "Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi." Room.12:1
Huomaa, kuinka omistautunut Jumala on pelastustyölleen, minkä Hän teki sinunkin hyväksesi!
Jumalan pyhä kansa
"Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on." Ilm.4:8 Pyhä Isä, Pyhä Poika ja Pyhä Henki on Herra Jumala.
Herra Jeesus oli kerran ristillä meidän syntiemme tähden.
Hän on nyt valtaistuimella taivaassa ja
Hän on tuleva pian takaisin maan päälle.
Jumala on pyhä. Hän on omaa luokkaansa. Hän on erillään kaikesta luodusta. Hän on peljättävä ja kunnioitusta herättävä Herra. Vain Hänellä on tosi herraus!
Hän on päättänyt kutsua ja eroittaa itselleen kansan syntisestä ihmiskunnasta. Hänen kansansa on osallinen Hänen pyhyydestään. Jeesuksen Kristuksen kautta on saatavissa Jumalan kansan kansalaisuus. "Hänen kauttansa on meillä molemmilla (juutalaisilla ja pakanoilla) pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä." Ef.2:18-19
Jokaisen, joka on ottanut Jeesuksen vastaan omana Vapahtajanaan, on tärkeätä tiedostaa kansalaisoikeutensa. Jeesus kutsuu opetuslapsiaan veljikseen. "Sillä sekä Hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden Hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi." Heb.2:11
Paavali osoittaa kirjeensä Jumalan kansalle sanomalla, "Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa..."
Raamatussa puhutaan usein Jeesukseen uskovista ihmisistä pyhinä. Sana on sama, mitä käytetään Jumalasta, kun sanotaan, että Hän on pyhä. Jumalan pyhyydestä siirtyy jotain ihmiseen, kun hän ottaa vastaan Jeesuksen.
Hänen verensä puhdistaa uskovan synnistä. Hänen kuolemansa osallisuus erottaa uskovan pois syntisestä sukukunnasta. Hänen ylösnousemusvoimansa liittää uskovan Jumalan perheen yhteyteen. "Kiittäen Isää, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan." Kol.1:12-13 Kansainvaellus kaikista kansoista Jeesuksen Kristuksen kuningaskuntaan on ollut meneillään jo 2000 vuotta.
Jumalan pyhyys on se voima, joka on rajana maailman ja Jumalan kansan välillä. Kristillisen kirkon jäsenyys on vain kuulumista maalliseen yhdistykseen, eikä se tee kenestäkään Jumalan kansan jäsentä. Silloin kun seurakunnan muodollista jäsenyyttä pidetään Jumalan kansan jäsenyytenä, se pimittää todellisen Jumalan kansan olemassaolon.
Pyhillä on omia seurakuntiaan, mutta niiden pysyminen vain pyhien toimintana on kovan taistelun takana. "Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,..." 1Kor.14:33 Niihin on tarkoitus liittyä vain niiden, jotka jo ovat pyhiä.
Kukaan ei voi tulla pyhäksi liittymällä pyhien seurakuntaan. Käytännössä jumalattomat ovat usein päässeet mukaan toimintaan pyhien seurakunnissa ja saastuttaneet ne. Jumalan kansan ja maailman raja ei onneksi kulje seurakuntien jäsenkortistojen mukaan, vaan Jumalan pyhyys erottaa todellisen seurakunnan maailmasta. Epäpyhien seurakunnissa elää pyhien ryhmiä.
Jeesuksen oman pyhä elämä merkitsee mukautumista Jumalan pyhyyteen käytännön elämässä. "Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi." 1Piet.1:14-15
Jumalan kansa julistaa pyhyydellään Jumalan Pyhyyttä. "Te olette 'valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja', joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen 'ette olleet kansa', mutta nyt olette 'Jumalan kansa', jotka ennen 'ette olleet armahdetut', mutta nyt 'olette armahdetut'." 1Piet.2:9-10
Ennen uskoontuloa kukaan ei ole Jumalan kansaa eikä ole armahdettu. Uskoontulon jälkeen olet Jumalan kansaa ja armahdettu. Joka on pyhä, hän pyhittyköön edelleen. Jeesuksen oman tulee elää "niin kuin pyhien sopii".
Kiitos Jumalalle kaikista Hänen pyhistään. He asuvat hajallaan kaikkien kansojen ja erinimisten kirkkojen seassa. Kun ennestään toisilleen tuntemattomat pyhät tapaavat ensimmäistä kertaa, kokevat he heti keskinäisen rakkauden ja yhteyden. He ovat kuin saman kansan ihmiset, jotka asuvat muukalaisina vieraalla maalla ja ilahtuvat tavatessaan omiaan.
"Kuka ei pelkäisi, Herra, ja ylistäisi sinun nimeäsi? Sillä Sinä yksin olet Pyhä!" Ilm.15:4 Kun Jeesus on tullut maan päälle yhdessä pyhiensä kanssa, Hän tuomitsee kaikki kansat. Silloin sanotaan: "Vanhurskas olet Sinä, joka olet ja olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut..." Ilm.16:5 Silloin ei enää sanota, että "olet tuleva".
Jos et nyt ole pyhä, niin tule pyhäksi Jeesuksen kautta, että voisit astua Pyhän Jumalan eteen. Jos nyt olet pyhä, niin pysy edelleen pyhänä joka tilanteessa tullaksesi enemmän osalliseksi Jumalan pyhyydestä, ja siten ilosi on oleva suurempi, kun katselet Pyhän Isän kasvoja.
"Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on." Ilm.4:8 Pyhä Isä, Pyhä Poika ja Pyhä Henki on Herra Jumala.
Herra Jeesus oli kerran ristillä meidän syntiemme tähden.
Hän on nyt valtaistuimella taivaassa ja
Hän on tuleva pian takaisin maan päälle.
Jumala on pyhä. Hän on omaa luokkaansa. Hän on erillään kaikesta luodusta. Hän on peljättävä ja kunnioitusta herättävä Herra. Vain Hänellä on tosi herraus!
Hän on päättänyt kutsua ja eroittaa itselleen kansan syntisestä ihmiskunnasta. Hänen kansansa on osallinen Hänen pyhyydestään. Jeesuksen Kristuksen kautta on saatavissa Jumalan kansan kansalaisuus. "Hänen kauttansa on meillä molemmilla (juutalaisilla ja pakanoilla) pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä." Ef.2:18-19
Jokaisen, joka on ottanut Jeesuksen vastaan omana Vapahtajanaan, on tärkeätä tiedostaa kansalaisoikeutensa. Jeesus kutsuu opetuslapsiaan veljikseen. "Sillä sekä Hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden Hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi." Heb.2:11
Paavali osoittaa kirjeensä Jumalan kansalle sanomalla, "Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa..."
Raamatussa puhutaan usein Jeesukseen uskovista ihmisistä pyhinä. Sana on sama, mitä käytetään Jumalasta, kun sanotaan, että Hän on pyhä. Jumalan pyhyydestä siirtyy jotain ihmiseen, kun hän ottaa vastaan Jeesuksen.
Hänen verensä puhdistaa uskovan synnistä. Hänen kuolemansa osallisuus erottaa uskovan pois syntisestä sukukunnasta. Hänen ylösnousemusvoimansa liittää uskovan Jumalan perheen yhteyteen. "Kiittäen Isää, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan." Kol.1:12-13 Kansainvaellus kaikista kansoista Jeesuksen Kristuksen kuningaskuntaan on ollut meneillään jo 2000 vuotta.
Jumalan pyhyys on se voima, joka on rajana maailman ja Jumalan kansan välillä. Kristillisen kirkon jäsenyys on vain kuulumista maalliseen yhdistykseen, eikä se tee kenestäkään Jumalan kansan jäsentä. Silloin kun seurakunnan muodollista jäsenyyttä pidetään Jumalan kansan jäsenyytenä, se pimittää todellisen Jumalan kansan olemassaolon.
Pyhillä on omia seurakuntiaan, mutta niiden pysyminen vain pyhien toimintana on kovan taistelun takana. "Niinkuin kaikissa pyhien seurakunnissa,..." 1Kor.14:33 Niihin on tarkoitus liittyä vain niiden, jotka jo ovat pyhiä.
Kukaan ei voi tulla pyhäksi liittymällä pyhien seurakuntaan. Käytännössä jumalattomat ovat usein päässeet mukaan toimintaan pyhien seurakunnissa ja saastuttaneet ne. Jumalan kansan ja maailman raja ei onneksi kulje seurakuntien jäsenkortistojen mukaan, vaan Jumalan pyhyys erottaa todellisen seurakunnan maailmasta. Epäpyhien seurakunnissa elää pyhien ryhmiä.
Jeesuksen oman pyhä elämä merkitsee mukautumista Jumalan pyhyyteen käytännön elämässä. "Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi." 1Piet.1:14-15
Jumalan kansa julistaa pyhyydellään Jumalan Pyhyyttä. "Te olette 'valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja', joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen 'ette olleet kansa', mutta nyt olette 'Jumalan kansa', jotka ennen 'ette olleet armahdetut', mutta nyt 'olette armahdetut'." 1Piet.2:9-10
Ennen uskoontuloa kukaan ei ole Jumalan kansaa eikä ole armahdettu. Uskoontulon jälkeen olet Jumalan kansaa ja armahdettu. Joka on pyhä, hän pyhittyköön edelleen. Jeesuksen oman tulee elää "niin kuin pyhien sopii".
Kiitos Jumalalle kaikista Hänen pyhistään. He asuvat hajallaan kaikkien kansojen ja erinimisten kirkkojen seassa. Kun ennestään toisilleen tuntemattomat pyhät tapaavat ensimmäistä kertaa, kokevat he heti keskinäisen rakkauden ja yhteyden. He ovat kuin saman kansan ihmiset, jotka asuvat muukalaisina vieraalla maalla ja ilahtuvat tavatessaan omiaan.
"Kuka ei pelkäisi, Herra, ja ylistäisi sinun nimeäsi? Sillä Sinä yksin olet Pyhä!" Ilm.15:4 Kun Jeesus on tullut maan päälle yhdessä pyhiensä kanssa, Hän tuomitsee kaikki kansat. Silloin sanotaan: "Vanhurskas olet Sinä, joka olet ja olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut..." Ilm.16:5 Silloin ei enää sanota, että "olet tuleva".
Jos et nyt ole pyhä, niin tule pyhäksi Jeesuksen kautta, että voisit astua Pyhän Jumalan eteen. Jos nyt olet pyhä, niin pysy edelleen pyhänä joka tilanteessa tullaksesi enemmän osalliseksi Jumalan pyhyydestä, ja siten ilosi on oleva suurempi, kun katselet Pyhän Isän kasvoja.
Raamatun viittauksissa käytetty käännös on Kirkkoraamattu 1933/1938