Julkaistu 16.04.2006

Huutavat sydämet

Jokainen tuntee itsensä joskus kurjaksi. Mitä teit kurjuutesi kanssa? Voisitko reagoida siihen paremmin?

Kurjien huuto
Olenko minä kurja sen tähden, että olen köyhä ja sairas? Ei! - Olemme kurjia pahojen ajatustemme ja rakkaudettomien tekojemme tähden.

Kuka nyt pahuuttaan ajattelisi! Viihteen virta vieköön tuskamme pois. Naurumme alla on pahuus, hymyjemme takana ilkeys. Kuka uskaltaa herätä?

Unohtaisinko pahuuteni? Torjuisinko mielestäni pois kurjuuteni? Minä olen mikä olen, enkä itseäni voi muuttaa. Siksi etsin unohduksen unta.

Kauhea herätys! Kuolema, sodat ja sairaudet, ne taas herättivät meidät. Kuka tahtoo tuntea kurjuutensa? Olisiko elämä hereillä sittenkin mahdollista?

"Voisiko usko auttaa kurjuuttani? Saisinko lohdutusta uskonnosta? Ei! - En tahdo olla uskonnon uhri! Uskovaiset ne vasta kurjia ovat!"

Kuinka kurja voisi kurjaa auttaa? Heidän uskostaan on vain pahuuden peitteeksi. En tahdo seurakunnassa nukkua. Älköön virsien viihde minua lohduttako.

Todellisuutta tahdon elää, vaikka se tuskaa toisi. Silloin ainakin tiedän, mikä minuun osui.

Pahuuttaan paenneet kompastuvat pimeässä. He eivät tiedä kuka heitä löi. He ovat unensa uhreja. Voi jumalattomien katkeraa kurjuutta!

Onhan Jumala etsimisen arvoinen! Vain Hän voi meitä auttaa. Kuka olisi Häntä arvokkaampi ystävä? Hän on kurjan toivo.

Jumala on rikas, minä tiedän sen, kun katson Hänen tekojensa loistoa. Hän on hyvä ja rakkaudellinen, minä tiedän sen, kun katson Häntä Jeesuksessa Kristuksessa.

Mitä auttaa pelkkä tieto? Se on hyödytön, jos ei se johda toimintaan. Minä huudan Häntä kaikesta sydämestäni, koska tiedän Hänen kuulevan.

Otan mukaani oikeita sanoja ja lähestyn Häntä. Avaan sydämeni Hänelle, enkä peittele mitään.

Minä etsin Jumalaa, joka on luonut taivaan ja maan. Minä vastasin Hänelle, joka on antanut puolestani suuren uhrin.

Minä kurja huusin ja Jumala kuuli. Sisimpäni kaipasi Häntä ja sai vastauksen. Hän katsoi minun puoleeni ja lohdutti minua armollaan.

Hän antoi minun syntini anteeksi Jeesuksen uhrikuoleman tähden. Jumala vie kurjat onneen ja täyttää köyhät rikkauksillaan.

Hän vastasi huutooni ja otti minut omakseen. Ihmeelliset ovat Hänen pelastustekonsa!

Tekijä on kuitenkin aina enemmän kuin hänen tekonsa. Jumala itsessään on paljon ihmeellisempi kuin kaikki se, mitä Hän on tehnyt.

Pelastettujen huuto
Taas minä etsin Häntä. En siksi, että Hän auttaisi minua. Etsin Häntä vain siksi, että olen kiinnostunut Hänestä.

Minä onnellinen huusin ja Jumala kuuli. Jeesus puhui minulle. Hän ilmaisi minulle itsensä ja ravitsi henkeni kirkkaudellaan.

Jumalan armosta minä olen, mitä olen. Hän muutti minut. Joka tuntee Jumalan, on Jumalasta syntynyt.

Ollako Jumalasta, vai eikö olla? Siinäpä vasta on kysymys! Jeesus on siihen vastaus. Hän on elämän lähde.

Häntä katselemalla me muutumme. Hän on muuttava voima. Sydän tunnetaan teoistaan, tekeminen olemisesta.

Sydämeni kiintyi Häneen itseensä, eikä vain Hänen tekoihinsa. Siksi onneni kestää, eikä uskoni Jeesukseen ole vain kurjuuteni puolustus.

Hän on tehnyt tyhjäksi pahuuteni. Hänessä kuolivat pahat ajatukseni.

Kuka on se kurja uskovainen, jolla on hyvä tunnustus, mutta paha sydän? Hän sanoo olevansa Jumalan lapsi, mutta ajattelee kuin Paholainen.

Älä pelkää! Jeesus on sitä, mitä Hän sanookin olevansa. Siksi sinäkin voit olla sitä hyvää, mitä tunnustat.

Tuntekaa pahojen ajatustenne kurjuus! Murehtikaa tekojenne pahaa lähdettä.

Lähestykää Jumalaa totuudessa, niin Hän lähestyy teitä armollaan. Mikä onni onkaan omistaa puhdas sydän ja jumaliset ajatukset.

Paatuneitten huuto
Vihaiset kasvot nousevat minua vastaan. Katkerat suut mitätöivät huutajien toivon.

"Ei hän minua kuule, vaikka kuinka paljon huudan! Olen jäänyt Jumalan vastausta vaille."

Kun Jumala huusi sinulle, vastasitko sinä? Onko siis ihme, jos Hän ei vastaa sinulle?

Kovetit korvasi Hänelle. Paadutit sydämesi Hänen huudolleen. Siksi Hän on vaiti, kun sinä huudat.

Minua katsovat kovettuneet silmät, jotka eivät muista näkemäänsä. Vastassani ovat paatuneet korvat, jotka eivät muista kuulemaansa.

"Ei hän ole minulle huutanut. Jumalako olisi puhunut minulle?" Tokkopa häntä on olemassakaan, kun hän ei välitä minun hädästäni."

Olitko sinä olemassa silloin, kun Jumala puhutteli sinua? Sydämesi oli epäjumalasi lumoissa. Ei mitään, oli rakkautesi kohde.

Koska itse olet olematon, niin Hän ei ole olemassa sinulle. Rakastaessasi turhuutta, olet tullut jumalasi kaltaiseksi.

Voiko sydämeesi jäädä mitään jälkeä Hänen puhuttelustaan? Voi, jos teet sydämesi pehmeäksi Hänen edessään.

Pehmeä sydämesi sen huomaa, että Hänen sanansa ovat sinua lähellä. Sinun ei tarvitse noutaa niitä taivaasta.

Lyökää paatuneita sydämiä! Antakaa niille mahdollisuus tulla pehmeiksi. Kyntäkää syvälle sydämiin, jospa he eivät enää koveta itseään.

Tahdotko olla kurja pahuutesi tähden vai paatua totuutta paetessasi. Ole mieluummin kurja kuin paatunut, sillä pelastus on valmistettu kurjille.