Julkaistu 10.10.1999
Katkeruus vai kärsivällisyys
Onnettomat kokemukset voivat katkeroittaa meidät. Kun emme löydä ketään ihmistä, jota voisimme syyttää kokemastamme vääryydestä, niin vihoittelemme Jumalaa vastaan. Mitä ajattelet Jumalasta voi kätkeytyä kavalasti, mutta sydämesi ajatukset paljastuvat jonakin elämäsi kohtalokkaana hetkenä. Saman onnettomuuden kokeneena kärsivällisenä pysynyt on kaunis ja katkeroitunut on ruma.
Jumalan syyttäjätIhmisten tekojen
pahuus on ilmeinen. Usein hyviltä näyttävät teotkin osoittautuvat suureksi itsekkyydeksi, kun päästään selville tekijöiden vaikuttimista. Jos joku väittää ihmisen olevan pohjimmiltaan hyvä, niin hänen
uskolleen on vähän näkyviä todisteita. Maailma on tulvillaan todisteita ihmisten pahuudesta. Toisten teot ovat pahempia kuin toisten, mutta
puhdas ei ole kukaan. Parhainkin ihminen on kuin orjantappurapensas.
Useimmat myös tunnustavat jonakin elämänsä hetkenä
pahuutensa. Siksi luulisi ihmisten etsivän suurin joukoin
armahdusta Jumalalta, koska
syntien anteeksisaamisen tarve on kaikkien kohdalla niin ilmeinen. Niin ei kuitenkaan ole, koska ihmisten sydämessä asuu
katkeruus Jumalaa kohtaan.
Oletko parempi kuin Jumala?Varsinainen pelastuksen este ei ole siinä, että ihminen kieltää olevansa paha, vaan siinä, että hän ei tunnusta Jumalan olevan hyvä. Hän syyttää Jumalaa kovasta kohtalostaan. "Miksi Jumala salli minulle tapahtuvan sitä tai tätä?" Raamatussa tämä asia on hyvin esillä Jobin elämässä, joka menetti kaiken, vaikka oli elänyt niin hyvin kuin kukaan pystyy elämään. On se niin väärin, hän ajatteli.
"Niin Herra vastasi Jobille ja sanoi: 'Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan? Jumalan syyttäjä vastatkoon tähän!'" Job.39:34-35 Jobin ongelma oli siinä, että hän piti itseään Jumalaa parempana. Hän arvosteli Jumalan teitä ja tahtoi neuvoa Häntä. Sitten Jumala ilmestyikin hänelle ja asetti Jobille muutaman vaikean kysymyksen ja sanoi:
"Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua. Sinäkö teet tyhjiksi minun oikeuteni, tuomitset minut syylliseksi, ollaksesi itse oikeassa?" Job 40:2-3 Jeesus todisti Jumalan syyttömäksiJeesus Kristus tuli todistamaan siitä, että Jumala on hyvä ja
oikeudenmukainen. Jos et ota vastaan Hänen todistustaan Jumalan ehdottomasta
hyvyydestä, niin et osaa arvostaa Jeesuksen antamaa
uhriakaan meidän
syntiemme sovittamiseksi.
Jumala on asettanut koko
ihmiskunnalle Jeesuksen verisen
uhrin todisteeksi omasta
hyvyydestään.
"Sitä, että Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen." Room.3:26 Miten tuollainen karkea teloitus todistaa Jumalan syyttömyyden? Huomaat sen itse! "Tuomitset minut syylliseksi ollaksesi itse oikeassa." Tämähän toteutui Jeesuksen uhrissa! Jeesus on Jumala ja Hänet
tuomittiin syylliseksi, jotta sinä saisit
lahjaksi syyttömyyden.
Jumala vastaa sinun aiheettomiin syytöksiisi vaikenemalla. Hän ei puolusta itseään, vaan
kärsii hiljaa
ristillä - sinun, syyttäjänsä ansaitsemaa
rangaistusta.
Jeesuksessa Jumala kantoi syyllisyytemmeJumala tuntee syvää myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, jotka kamppailevat syyttävien ajatustensa kanssa. Sinä syytät Jumalaa ja tulet nyrkit ojossa Häntä vastaan. Sätit Häntä ja isket Häntä kasvoihin. Lyöt Hänet
ristille ollaksesi itse oikeassa. Hän ei tee sinulle vastarintaa. Näin Jeesus on todistanut sinulle, että Jumala on kokonansa hyvä Jumala.
Monet pitävät tällaista niin suurena heikkouden osoituksena, että he halveksivat
ristiinnaulittua Jeesusta. He ovat halveksijoita, jotka ovat suuressa vaarassa:
"Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille." Apt.13:41 Kun
ylpeä kuulee Jumalan sanoman, jota hänkin itse asiassa kaipaa ja odottaa, hän ei tunnista sitä, koska hänen
ylpeytensä saa hänet halveksimaan sitä.
Kun Job
nöyrtyi, niin Jumala käänsi hänen kohtalonsa. Hän oppi läksynsä.
"Minä puhuin ymmärtämättömästi asioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää." Job.42:3 Mitä sinä ajattelet ja puhut Jumalasta? Jos peitit valheellisilla ajatuksillasi itseltäsi Jumalan kirkkauden, niin häpeä niitä ajatuksiasi. Kun näet Jumalan
rakkauden itseäsi kohtaan
ristiinnaulitussa Jumalan Pojassa, niin kaikki syytöksesi Jumalaa vastaan raukeavat!
Aiheettomasti syytettynäUskovainen soveltaa tätä Jeesuksen asennetta käytäntöön siten, että hänkin on vaiti, kun häntä syytetään aiheettomasti. Tällainen hiljaisuus on kultaa. Aiheellisesti syytettäessä hän tunnustaa tehneensä väärin. Tällainen
nöyrtyminen on hopeata.
"Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte Hänen jälkiänsä, joka 'ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut', joka Häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee." 1Piet.2:20-23 Murheellinen Jumala"Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja Hän tuli murheelliseksi sydämessänsä." 1Moos.6:5-6 Kohta tämän murheen jälkeen Jumala päätti hävittää ihmiset maan päältä vedenpaisumuksella. Vain Nooa ja hänen
perheensä saivat
armon Jumalan silmien edessä.
Ihmiskunnasta pelastui vain kahdeksan sielua.
Nyt Jumala ei enää ole murheellinen tästä syystä, sillä Hän on saanut sovituksen kaikesta ihmisten pahuudesta. Jeesus Kristus on kuollut kaikkien edestä ja on sovittanut kaiken
pahuuden.
"Ja Hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien." 1Joh.2:2 Jumalan
viha meidän
pahuuttamme kohtaan lankesi syyttömän Jeesuksen päälle Golgatalla ja sai aikaan sovituksen.
Taivaspaikka on maksettu ja varattu kaikille ihmisille. Ketään ei ole etukäteen
tuomittu helvettiin, vaan meille kaikille on valmistettu pelastus jo noin 2000 vuotta sitten. Jumala kutsuu meitä Jeesuksen
uhrikuolemassa.
Hän odottaa kutsuunsa jokaiselta henkilökohtaista vastausta. Jos ihminen ei ota vastaan Jeesusta omien
syntiensä sovittajana, niin tuo kallis
uhri ei ole oleva hänelle miksikään hyödyksi. Jumala ei ole välinpitämätön tai tunteeton. Siksi nyt Hän on murheellinen siitä, että monille ihmisille Hänen
armonsa ei kelpaa. Vakavana ja murheellisena Hän katsoo kuinka ihmismassat valitsevat
kadotuksen tien.
Miksei Hän väkisin käännytä ihmisiä, vaan antaa heidän itse valita tiensä? Armoa on pyydettäväArmon luonne on sellainen, ettei sitä voi väkisin tuputtaa kenellekään. Sitä on
nöyrryttävä itse pyytämään. Sen sijaan Hän rohkaisee meitä
nöyryyteen varoittamalla meitä uhkaavasta vaarasta.
Jeesus kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun tuo Jumalan murhe jälleen kohta muuttuu
vihaksi.
"Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva." Matt.24:36-39 Nyt veden sijaan tuleekin tulta.
Miksi vain Isä tietää sen milloin on tuo päivä? Koska Hän päättää sen ajankohdan ihmiskunnan tilan mukaan. Hänen päätöksensä riippuu siitä, miten päättäväisesti
ihmiskunta torjuu Jeesuksen ja Jumalan
armon. Toisaalta se riippuu myös siitä, miten hyvin Jeesus on tehty tiettäväksi kaikille ihmisille. Pietari sanookin uskovien jouduttavan tuon päivän tulemista:
"Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat." 2Piet.3:11-12 Muistutan sinua Jumalan murheesta siksi, että se saisi sinunkin tunteesi heräämään. Jos jumalaton alkaa murehtia sydämensä kovuutta ja kauhistua syntisyyttään, niin Jumalan Henki alkaa kirkastaa hänelle Jumalan
rakkautta Jeesuksen
uhrissa.
"Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen." Matt.5:4 Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan
nöyrtymisen, joka taas tekee sydämeen tilaa
armolle.
"Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman." 2Kor.7:10 Ole siis huolestunut siitä, mitä Jumala ajattelee sinusta. Kaikki muut murheet ovat sen rinnalla turhia. Kun vastaat Jumalan kutsuun Jeesuksessa, niin Hän tulee sinusta iloiseksi. Koet tuota
iloa myös omassa sydämessäsi. Tee siis Jumala iloiseksi!
Raamatun viittauksissa käytetty käännös on Kirkkoraamattu 1933/1938