Jeesus on Jumala ja Ihminen, uhri sinun syntiesi edestä!
flame.giflamp.gif
Julkaistu 28.02.1999
Jumalan armo
Jumalan armo on erilainen kuin ihmisten armollisuus. Hyvyys, laupeus ja armo usein niputetaan yhteen. Ne kaikki merkitsevät monille jotain samaa pehmeätä ja kaunista, ja niin heiltä jää huomaamatta armon todellinen merkitys. Jumalan armoon sisältyy paljon, mutta Hänen armonsa osallisuuteen on vain yksi ovi.
Armoa pyydetään
Oletko koskaan pyytänyt armoa? Hätääntynyt ihminen lankeaa polvilleen tuomarinsa eteen ja sanoo: "Armoa! Armoa! Olen syyllinen, enkä ansaitse saada elää, mutta älä surmaa minua, vaan ole minulle armollinen ja anna minun elää!"

Vain tuomittu ymmärtää anoa armahdusta. Syytetty joko kieltää syyllisyytensä tai tunnustaa sen. Syyllisyytensä tunnustava joko kieltää ansaitsevansa määrättyä rangaistusta tai on siitä samaa mieltä. Jos tuomittu ei hyväksy rangaistustaan, mutta anoo silti armoa, niin hän ei ole sydämestään katunut tekoaan. Hänen ylpeytensä tekee hänet kyvyttömäksi kokemaan armoa.

Nöyrät saavat armon
"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." Jaak.4:6   Syntinsä tunnustaminen on puolet nöyrtymisestä. Rangaistuksen häpeään suostuminen on se vaikeampi puoli. Ryöväri ristillä sanoi: "Me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat,..." Tämä nöyrtyneestä sydämestä tullut tunnustus sai armollisen vastauksen Jumalalta ja avasi hänelle pääsyn Paratiisiin.

Jumala on oikeudenmukainen tuomari eikä suosi ketään. "Mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin." Ef.2:3  

Jumalan vihan alta Hänen armonsa alle
Jumala vihaa kaikkia synnintekijöitä ja siksi koko ihmiskunta on "vihan lapsia". Hän on kuitenkin niin ihmeellinen, että Hän rakastaa vihollisiaan! Hän on osoittanut rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Hän lähetti Jeesuksen kärsimään meidän rangaistuksemme. Useimmat ihmiset eivät arvosta tätä suurta rakkauden tekoa, koska he eivät tajua, että he ovat vaarassa pudota helvettiin, minä hetkenä hyvänsä. Jos he kokisivat itsensä Jumalan tuomitsemiksi, niin he pyytäisivät Häneltä armoa. Silloin Jumala osoittaisi heille armonsa Jeesuksessa ja he kokisivat Jumalan rakkauden todeksi.

Kun Jumala on vanhurskauttanut syntisen, niin tämä ei ole enää Jumalan silmissä syntinen, vaan vanhurskas. Jumala rakastaa vanhurskautta ja vihaa syntiä ja siksi Hän rakastaa vanhurskaita ja vihaa syntisiä. Olisi harhaanjohtavaa sanoa, että Jumala rakastaa syntisiä, koska se on vain osittain totta. Jumalan rakkaus syntistä kohtaan on vain siinä, kun Jeesus kuoli ristillä syntisten puolesta. Jos Jumalan armo Jeesuksessa ei ole antanut sinulle sinun syntejäsi anteeksi, niin Jumalan viha on ylläsi. Eikä mitkään lepertelyt tai liturgiat sitä muuksi muuta.

Armo tulee uskon kautta
Luopunut kristillisyys on uskotellut ihmisille, että Jumala rakastaa heitä, vaikka he elävät ilman Jeesusta. Näin on estetty kokemasta todellista armoa. Jumalan armo on sitä, että Hän antaa sinulle lahjaksi sitä, mitä et ansaitse. "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi." Ef.2:8-9  

Minulla ei ole mitään omaa ansiota pelastumiseeni. Jos yrittäisin sovittaa pahat tekoni tekemällä hyviä tekoja, niin kilpailisin sillä Jeesuksen sovitustyön kanssa yrittäen pelastua itseni kautta. Jos yrittäisin pelastua rankaisemalla itse itseäni pahoista teoistani, niin osoittaisin sillä epäuskoni Jeesuksen uhrin riittävyyteen. Jos yrittäisin päästä osalliseksi Jumalan armosta ottamalla kasteen tai ehtoollista, niin yrittäisin pelastua tekojen kautta eikä uskon kautta.

Hyvä itsetunto Jumalan armosta
Jumalan armossa pysyminen merkitsee siis pysymistä Jumalan edessä ansiottomana ja turvautumista yksin Jeesuksen sovitustyön voimaan. Silti Jumalan armo ei jätä meitä toimettomiksi. "Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä Hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani." 1Kor.15:10   Jumalan armossa pysyminen avaa elämäni Jumalan Hengen vaikutukselle. Voin kokea, että "minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa." Gal.2:20  

En voi tehdä mitään pelastuakseni, mutta saatuani pelastuksen uskon kautta Jeesukseen, niin kaikkeen mitä teen, vaikuttaa se, että Jeesus on kanssani. "Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi." 2Kor.6:1  

Raamatun viittauksissa käytetty käännös on Kirkkoraamattu 1933/1938