Julkaistu 28.02.1999
Jumalan armo
Jumalan armo on erilainen kuin ihmisten armollisuus. Hyvyys, laupeus ja armo usein niputetaan yhteen. Ne kaikki merkitsevät monille jotain samaa pehmeätä ja kaunista, ja niin heiltä jää huomaamatta armon todellinen merkitys. Jumalan armoon sisältyy paljon, mutta Hänen armonsa osallisuuteen on vain yksi ovi.
Armoa pyydetäänOletko koskaan pyytänyt armoa? Hätääntynyt ihminen lankeaa polvilleen
tuomarinsa eteen ja sanoo: "Armoa! Armoa! Olen syyllinen, enkä ansaitse saada elää, mutta älä surmaa minua, vaan ole minulle
armollinen ja anna minun elää!"
Vain
tuomittu ymmärtää anoa
armahdusta. Syytetty joko kieltää
syyllisyytensä tai tunnustaa sen. Syyllisyytensä tunnustava joko kieltää ansaitsevansa määrättyä
rangaistusta tai on siitä samaa mieltä. Jos tuomittu ei hyväksy rangaistustaan, mutta anoo silti
armoa, niin hän ei ole sydämestään
katunut tekoaan. Hänen
ylpeytensä tekee hänet kyvyttömäksi kokemaan armoa.
Nöyrät saavat armon"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." Jaak.4:6 Syntinsä tunnustaminen on puolet
nöyrtymisestä.
Rangaistuksen häpeään suostuminen on se vaikeampi puoli. Ryöväri
ristillä sanoi: "Me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat,..." Tämä
nöyrtyneestä sydämestä tullut tunnustus sai
armollisen vastauksen Jumalalta ja avasi hänelle pääsyn Paratiisiin.
Jumala on
oikeudenmukainen tuomari eikä suosi ketään.
"Mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin." Ef.2:3 Jumalan vihan alta Hänen armonsa alleJumala
vihaa kaikkia synnintekijöitä ja siksi koko
ihmiskunta on "vihan lapsia". Hän on kuitenkin niin ihmeellinen, että Hän
rakastaa vihollisiaan! Hän on osoittanut rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Hän lähetti Jeesuksen
kärsimään meidän
rangaistuksemme. Useimmat ihmiset eivät arvosta tätä suurta
rakkauden tekoa, koska he eivät tajua, että he ovat vaarassa pudota
helvettiin, minä hetkenä hyvänsä.
Jos he kokisivat itsensä Jumalan tuomitsemiksi, niin he pyytäisivät Häneltä armoa. Silloin Jumala osoittaisi heille
armonsa Jeesuksessa ja he kokisivat Jumalan
rakkauden todeksi.
Kun Jumala on vanhurskauttanut syntisen, niin tämä ei ole enää Jumalan silmissä syntinen, vaan
vanhurskas. Jumala
rakastaa vanhurskautta ja
vihaa syntiä ja siksi Hän rakastaa vanhurskaita ja vihaa syntisiä. Olisi harhaanjohtavaa sanoa, että Jumala rakastaa syntisiä, koska se on vain osittain totta. Jumalan
rakkaus syntistä kohtaan on vain siinä, kun Jeesus kuoli
ristillä syntisten puolesta. Jos Jumalan
armo Jeesuksessa ei ole antanut sinulle sinun
syntejäsi anteeksi, niin Jumalan viha on ylläsi. Eikä mitkään lepertelyt tai
liturgiat sitä muuksi muuta.
Armo tulee uskon kauttaLuopunut kristillisyys on uskotellut ihmisille, että Jumala
rakastaa heitä, vaikka he elävät ilman Jeesusta. Näin on estetty kokemasta todellista
armoa. Jumalan armo on sitä, että Hän antaa sinulle
lahjaksi sitä, mitä et ansaitse.
"Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi." Ef.2:8-9 Minulla ei ole mitään omaa ansiota pelastumiseeni. Jos yrittäisin sovittaa pahat tekoni tekemällä hyviä tekoja, niin kilpailisin sillä Jeesuksen sovitustyön kanssa yrittäen pelastua itseni kautta. Jos yrittäisin pelastua rankaisemalla itse itseäni pahoista teoistani, niin osoittaisin sillä
epäuskoni Jeesuksen
uhrin riittävyyteen. Jos yrittäisin päästä osalliseksi Jumalan
armosta ottamalla
kasteen tai
ehtoollista, niin yrittäisin pelastua tekojen kautta eikä uskon kautta.
Hyvä itsetunto Jumalan armostaJumalan
armossa pysyminen merkitsee siis pysymistä Jumalan edessä ansiottomana ja turvautumista yksin Jeesuksen sovitustyön voimaan. Silti Jumalan armo ei jätä meitä toimettomiksi.
"Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä Hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani." 1Kor.15:10 Jumalan
armossa pysyminen avaa elämäni Jumalan Hengen vaikutukselle. Voin kokea, että
"minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa." Gal.2:20 En voi tehdä mitään pelastuakseni, mutta saatuani pelastuksen
uskon kautta Jeesukseen, niin kaikkeen mitä teen, vaikuttaa se, että Jeesus on kanssani.
"Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi." 2Kor.6:1 Raamatun viittauksissa käytetty käännös on Kirkkoraamattu 1933/1938